Anu Vehviläinen, kunta- ja uudistusministeri: ”Kunnissa digi vapauttaa voimavaroja muuhun”
– Digitalisaatio on käyttäjälähtöistä toimintatapojen uudistamista teknologiaa hyödyntäen. Sen hyödyntäminen on avainasemassa, jotta maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteena oleva kolmen miljardin vaikutus kestävyysvajeen umpeen kuromiseen saadaan toteutettua, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen linjaa.
1. Mikä on oma digivisiosi?
Parhaimmillaan digitalisaatio vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta. Onnistuneet ajasta ja paikasta riippumatta saavutettavissa olevat palvelut ovat käytettävyydeltään ja ulkonäöltään niin houkuttelevia ja helppoja, että niiden käytöstä tulee hyvä mieli.
2. Mitkä ovat Suomen vahvuudet digitaalisuuden kehittämisessä?
Suomi on Euroopan ja maailmankin kärkimaita monella digimittarilla mitaten. Menestymme hyvin mm. kansalaisten digitaalisia perustaitoja mittaavilla osa-alueilla sekä julkisten palveluiden digitalisaatiossa. Mobiiliyhteyksien ja –datan osalta olemme kärjessä, mutta maamme laajuudesta johtuen kiinteiden yhteyksien määrä on puolestaan vähäisempää.
3. Miten digitalisaatio vaikuttaa maakunnan elinvoimaan?
Digitalisaatiolla on keskeinen rooli maakunta- ja sote-uudistuksen toimeenpanossa. Maakunnat vastaavat maakuntatasolla palveluista, toiminnan järjestämisestä ja niitä tukevan ICT:n kehittämisestä. Tietojärjestelmien ja ratkaisujen tulee muodostaa asukkaille ja palveluiden käyttäjille mahdollisimman hyvin toimiva, jatkuvasti kehittyvä ja helposti käytettävä palvelukokonaisuus.
Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskusyhtiö vastaa perustietotekniikkaan ja yhteisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvistä hankkeista, hankinnoista ja kehittämisestä. Valmisteilla oleva SoteDigi-kehitysyhtiö vastaa puolestaan kansallisesti kehitettäviin sosiaali- ja terveydenhuollon uusiin digitaalisiin ratkaisuihin liittyvistä hankkeista, hankinnoista ja kehitystyöstä. Kiireellisimpänä asiana on toteuttaa maakuntien yhteinen tiedon integraatioalusta ja varmistaa muut tiedon integraation edellytykset.
4. Miten digitalisaatio vaikuttaa kunnan elinvoimaan?
VM:ssä on käynnissä digikuntakokeilu. Siinä on mukana noin 30 kuntaa, jotka etsivät ennakkoluulottomasti uudenlaisia tuotanto- ja toimintatapoja palveluilleen. Kokeilun tueksi valmistui alkuvuodesta säästö- ja tuottavuusselvitys, jonka mukaan kunnilla on jäljellä nopeilla keinoilla muutaman kymmenen miljoonan euron säästöpotentiaali ja hitaammin toteutettavissa keinoissa potentiaalia on jopa 440 – 680 miljoonaa euroa niissä tehtävissä, jotka jäävät kunnille maakuntauudistuksen jälkeen. Kunnilla on merkittävä mahdollisuus digiä hyödyntämällä tehostaa toimintaansa ja vapauttaa voimavaroja muuhun.
5. Lisääkö digi eri käyttäjäryhmien eri arvoisuutta?
Digitalisaatio mahdollistaa palveluiden käytön ajasta ja paikasta riippumatta, mutta samalla se tarkoittaa, että ilman käyttötaitoa ne tuntuvat olevan kokonaan tavoittamattomissa. Digitaalisten palveluluiden käyttökyky on kansalaistaito, joka avaa monia uusia ovia. Tavoitteena on, että yhä useammalla kansalaisella olisi mahdollisuus oppia hoitamaan asiointinsa sähköisesti. Niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita, on lailla turvattava vaihtoehtoiset asiointitavat.
6. Rakennetun ympäristön tila ROTI-raportin mukaan kuntien kiinteistöjen korjausvelka on suuri. Löytyykö digistä apua esim. homekouluihin? Jos, niin miten?
Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota edistetään KIRA-digihankkeella, joka yksi hallituksen kärkihankkeista. ROTI-raportissa esitettyihin arvioihin rakennusalan merkittävästä digipotentiaalista on helppo yhtyä. Raportissa korostetaan mm. sähköisten lupamenettelyjen järjestelmien kehittämistä siten, että ne pystyisivät hyödyntämään tietomallien koko tietosisältöä. Kyse on tällöin täysin digitaalisesta asioinnista, ei ainoastaan olemassa olevien yksittäisten prosessien sähköistämisestä.
Osana JTS-miljardia on valmisteilla kannustinjärjestelmä kuntien tilatehokkuuden ja kiinteistökannan käytön tehostamiseksi. Toimitilojen ja kiinteistöomistusten kiinteä yhteys kunnan palvelutoiminnan johtamiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon tulisi tehdä näkyväksi, jotta toimitiloihin ja kiinteistöomistuksiin liittyvää päätöksentekoa ei nähtäisi muusta päätöksenteosta irrallisena. Kuntien on omaisuutensa hoidossa muistettava elinkaarivastuu. Investointipäätös on aina erittäin merkittävä päätös, jonka vaikutukset ulottuvat myös tuleville veronmaksajille.
Kuva: Timo Heikkala