3D-kiinteistönmuodostus osaksi hybridirakentamista

Kuluneen kevään aikana olen saanut nauttia hyvistä koulutuksista. Samalla olen hakenut lisää osaamista ja asiantuntijuutta omaan työhöni. Viimeisimmästä Kiinkon koulutuksesta jäi erityisesti mieleen 3D-kiinteistönmuodostaminen, joka on tämänhetkisen arvion mukaan tulossa voimaan 1.8.2018.

Mistä oikein on kysymys?

Nykyisen lainsäädännön mukaan peruskiinteistö on kaksiulotteinen (2D) ja se määritellään x- ja y-koordinaateilla maanpinnan tasoon. Kiinteistön vertikaalista ulottuvuutta ei ole määritelty lainsäädännössä, mutta käytännössä ulottuvuus kattaa sen alueen, mitä kiinteistön omistaja voi teknisin menetelmin ja ihmistoimin rakentaa kiinteistöllään maanpinnan ala- ja yläpuolella.

Kiinteistöjärjestelmä on järjestäytyneen yhteiskunnan peruspilari ja toimivan markkinatalouden edistäjä. Kiinteistöjärjestelmä käsittää kiinteistöiksi muodostetut ja muut erikseen yksilöidyt alueet. Kiinteistöt määritellään rajoilla ja yksilöidään kiinteistötoimituksilla ja rekisteröimisellä.

Kiinteistöjärjestelmän tehtävät ovat vuosisatojen kuluessa muuttuneet samalla, kun yhteiskunta on kehittynyt ja ihmisen suhde maahan on muuttunut. Maa on ollut meillä vaurauden lähteenä ja jopa hyväksikäytön kohteena, minkä jälkeen se muuttui teollistumisen ansiosta vaihdantakelpoiseksi hyödykkeeksi.

Maankäytön suunnittelua ohjaa 1.1.2000 voimaan astunut maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) ja sitä täydentää maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Lain mukaan alueiden käytön ja rakentamisen yleisenä tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurin näkökohdista kestävää kehitystä (MRL 132/1999 1:1.1 §). Maankäytön ja rakentamisen tavoitteeksi on asetettu turvallinen, terveellinen, viihtyisä ja sosiaalisesti toimiva elin- ja toimintaympäristö eri väestöryhmille taloudellisuutta noudattaen.

Tiivistyvän yhteiskuntarakenteen, kaupungistumisen ja palvelujen siirtymisen myötä asutuskeskuksiin maankäytön tehokkuus on korostunut varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Rakennustekniikoiden kehittymisen vuoksi maanpinnan ala- ja yläpuolinen rakentaminen on lisääntynyt. Suurimpien kaupunkien keskustoissa maanpäällinen tila on loppumassa ja kaupunkikehityksen haasteisiin voidaan vastata 3D-kiinteistöt mahdollistavalla kaavoituksella. Itsenäiset kolmiulotteiset kiinteistöt kehittävät alueellista vetovoimaa, luovat selkeän pohjan elinkeinoelämälle ja tuovat markkinoille uutta kiinteistövarallisuutta.

Edut ja hyödyt!

3D-kiinteistöjärjestelmän etuna on maanalaisten ja maanpinnan yläpuolella olevien tilojen hallitseminen kiinteistöinä. 3D-kiinteistön määritelmän ja 3D-kiinteistön vertikaalisen ulottuvuuden ansiosta kiinteistön omistusoikeus ja käyttövalta ovat selkeästi tiedossa. Kiinteistönmuodostus, lainhuudatus, kiinnittäminen ja erilaisten lupien myöntäminen on uudessa kiinteistöjärjestelmässä selkeämpää ja kohdennettavissa oikealle taholle. Kiinteistö- ja rakennusrasitteiden sekä käyttöoikeuksien perustaminen ja kohdentaminen on yksiselitteistä, koska osapuolena on 3D-kiinteistö. Uudesta järjestelmästä hyötyvät niin kiinteistöjen omistajat, rakennuttajat, hankkeiden rahoittajat kuin viranomaistaho.

3D ja kiinteistöverotus?

3D-kiinteistönmuodostus parantaa myös kiinteistöverotuksen kohdistumista oikeudenmukaisesti. Kiinteistöjen verotusarvot perustuvat maapohjan asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen ja rakennusoikeuteen, rakennustyyppiin, ikään, tekniseen kuntoon ja käytettyyn rakennusoikeuteen. Eri käyttötarkoituksia olevat 3D-maapohjat ja rakennukset voidaan muodostaa omiksi kiinteistöikseen, jolloin kiinteistövero kohdistuu oikein.

3D-kiinteistöjärjestelmä vastaa yhteiskunnassa tapahtuvaan väestön rakennemuutokseen ja kehitykseen sekä saattaa suomalainen kiinteistöjärjestelmän kansainväliselle tasolle. Olemmeko tähän valmiita?

Aihe on erityisen ajankohtainen ja kiinnostava, koska omalla työpöydälläni on suunnitteluvaiheessa useita hybridihankkeita. Hoivatilat on viimeisten vuosien aikana toteuttanut 130 hoivakiinteistöhanketta Suomen kasvukeskuksiin ja kehyskuntiin. Olemme näin osaltamme luomassa parempaa suomalaista yhteiskuntaa. Osaltani toivon, että tämän järjestelmän valmistelu saataisiin maaliin nyt syksyllä. Valmistelua on tehty jo lähes kymmenen vuotta.

Antti Kurkela
myyntijohtaja