Blogi | 17.11.2017 | Tommi Aarnio

Kasvua ja listautumisia

Aloitin Hoivatilojen palveluksessa helmikuussa 2015, kun yhtiössä oli aloitettu First North -markkinapaikalle listautumisen suunnittelu. Tuolloin yhtiö omisti 20 valmista kohdetta ja yhtiön kiinteistösalkun arvo oli keskeneräiset työmaat huomioiden noin 50 MEUR. Tämän päivän tilanteessa valmiiden kohteiden määrä lähestyy 90 kappaletta ja salkun arvo on jo yli 225 MEUR. Kiteytin blogiini, mitä yrityksen kasvu ja listautuminen on tarkoittanut työssäni.

Vauhtia ja työllistäviä projekteja

Kuluneen kolmen vuoden aikana yhtiö on ehtinyt mm. järjestää kolme osakeantia, kaksi listautumista (First North -lista 3/2016 ja Nasdaq Helsinki 3/2017) ja siirtymisen IFRS-standardeihin. Henkilöstön määrä on kasvanut seitsemästä henkilöstä jo yli viiteentoista huipputyyppiin. Talousjohdon näkökulmasta osakeannit ja listautumiset sekä IFRS-siirtymä ovat olleet työllistäviä projekteja. Kokosin omia käytännön kokemuksia yrittäjille ja yrityksille, jotka pohtivat listautumista:

First North -listautuminen (FN):

  • Listautumisen tekninen yksinkertaisuus yllätti, vaikka tekemistä toki oli paljon (esim. esitteen tekeminen tyhjästä).
  • Suuri hyöty ja helppous oli siinä, että IFRS-standardeja ei tarvitse soveltaa.
  • FN on myös paljon päälistaa kevyemmin säännelty.
  • Piensijoittajat löysivät osakkeen yllättävän hyvin FN-markkinapaikalta. Toki myös yhtiön oma aktiivisuus vaikutti.

 Päälistasiirtymä:

  • Listautuminen edellytti paljon enemmän työtä kuin FN-lista: paljon erilaisia dd-selvityksiä ja toimenpiteitä vaadittiin, jotta pörssilistakelpoisuus saatiin varmistettua.
  • Omalta osaltani suuritöisimpänä kokonaisuutena pidin IFRS-siirtymää. Onneksi esite oli jo pitkälle tehty FN-vaiheen yhteydessä, joka osaltaan helpotti työtä.
  • Päälistan myötä omistajiksi saatiin isompia sijoittajia, joiden ei ole mahdollista sijoittaa FN-yhtiöihin.
  • Osakkeen likviditeetti parani

Varaa aikaa kumppanivalintaan

Molempien listautumisten onnistumisen kannalta keskeinen asia oli oikeiden asiantuntijoiden valinta kumppaneiksi. Esimerkiksi juristilla, järjestäjäpankilla ja tilintarkastajalla on jokaisella merkittävä rooli listautumisen (ja osakeannin) onnistumisessa. Kumppanivalintoihin kannattaa siis varata riittävästi aikaa riittävän aikaisessa vaiheessa prosessia. Luonnollisesti myös yhtiön sisältä tulee löytyä riittävät voimavarat listautumishankkeen toteuttamiseksi.

Hanke vaatii avainhenkilöiltä merkittävästi työaikaa parin-kolmen kuukauden ajan. Samalla tulee edelleen pystyä huolehtimaan päivittäisestä liiketoiminnasta. Myös listalla oleminen lisää organisaation työkuormaa. Esimerkiksi ajantasaisen tiedottamisen, muun viestinnän ja omistajasuhteiden hoitamisen merkitys korostuu.

Pyrin omassa työssäni jatkuvasti arvioimaan tekemistämme omistaja-arvon kannalta (olenhan itsekin yksi yhtiön noin 8.000 osakkeenomistajasta). Listautumisen ja julkisena yhtiönä toimimisen hyötyjä ja haittoja tulee puntaroida osakkeenomistajan näkökulmasta. Listautuminen on kallis ja aikaa vievä projekti. Lisäksi julkisena yhtiönä toimiminen lisää yhtiön kiinteitä kuluja: osakkeiden tulee olla arvo-osuusjärjestelmässä, markkinapaikalla ja markkinavalvojalle tulee maksaa vuosimaksua, yhtiön tulee panostaa sijoittajaviestintään, ehkä rekrytoida lisää henkilöstöä jne.

Hoivatilojen tapauksessa osakkeenomistajien saama hyöty on kuitenkin ollut kuluja suurempi. Ensinnäkin julkinen markkinapaikka mahdollistaa kasvuun tarvittavan oman pääoman keräämisen laajalta joukolta omistajia. On vaikea kuvitella, että Hoivatilat olisi kyennyt kasvamaan näin nopeasti ilman osakkeen listaamista toimivalle markkinapaikalle. Toisena suurena hyötynä näen sen, että omistajat voivat arvioida listatun yhtiön onnistumista useita kertoja vuodessa taloudellisen raportoinnin yhteydessä. Hoivatilojen tapauksessa tämä on lisännyt organisaatioon tavoitteellisuutta ja rohkeutta sekä myös terävöittänyt niitä kriteerejä, joilla itse arvioimme onnistumisiamme. Kolmanneksi merkittäväksi hyödyksi nostaisin sen, että listaaminen lisää yhtiön näkyvyyttä ja uskottavuutta. Tämä auttaa mm. uusien asiakassuhteiden luomisessa sekä rekrytoinneissa.

Listautumisen mystiikka katoamassa

Luonnollisesti myös sillä on merkityksensä, että listautumisen myötä yhtiön osakkeen likviditeetti paranee. Hoivatilojen kohdalla tämä on tarkoittanut suotuisan kurssikehityksen myötä selkeää omistaja-arvon kasvua. On kuitenkin ollut mukava nähdä, että niistä noin 80 omistajasta, jotka olivat yhtiön mukana jo ennen FN-listautumista, valtaosa on edelleen jatkanut yhtiön omistajina. Pidän tätä suurena luottamuksen osoituksena yhtiön johtoa ja henkilöstöä kohtaan!

Vielä muutama vuosi sitten listautumiset (olipa markkinapaikka mikä tahansa) olivat Suomessa harvinaisia. Pitkään näytti siltä, että pörssistä poistuu yhtiöitä nopeammin kuin uusia saadaan tilalle. Viime vuosina listautumisten määrä on kasvanut voimakkaasti ja samalla myös listautumisprosessiin liittyvä mystiikka on vähentynyt.  Mielestäni tämä on oikea kehityssuunta ja toivottavasti näemme myös jatkossa uusia yhtiöitä sekä FN- että pörssilistalla. Viime vuosien esimerkit ovat osoittaneet, että myös pienemmät yritykset voivat listautua onnistuneesti julkiselle markkinapaikalle ja luoda tällä tavoin arvoa sekä olemassa oleville että tuleville osakkeenomistajille!

Edellinen Seuraava