Miksi kunnan pitäisi omistaa kiinteistöt – kohti alustavallankumousta

Kesäkuun alussa Suomessa vieraili futuristi James Wallman.  Wallmanin ydinviesti oli, että elämme jakamistalouden ja ”alustavallankumouksen” aikakautta, jossa omistamisesta tulee yhä tarpeettomampaa: ”Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista huoneita, ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja.”

Kuntien omaisuusmassasta ylivoimaisesti suurin osuus (n. 70 %) on kiinni kiinteistöissä ja rakennuksissa. Kunnat ja kuntayhtymät ovat Suomen suurimpia kiinteistönomistajia ja toimitilojen käyttäjiä. Mitä tämä omistamisen ja alustojen murros voisi tarkoittaa julkisille kiinteistöille?

Parhaillaan linjataan sote-uudistuksen valinnanvapautta. Samaan aikaan julkinen ja yksityinen sektori valmistautuvat tulevaan. Yksi osa tätä valmistautumisprosessia tulisi olla sivistys- ja sote-sektorin kiinteistöstrategian uudistus. Nykyisin kunnat kiinnittävät seiniin mittavia määriä ”turhaan” rahaa. Strategian ja uuden ajattelun keskiössä tulisi olla alustavallankumous.

Julkisten tilojen omistamiseen uudet mallit

Oletan, että pienten lasten, ikääntyneiden ja sairaiden vanhusten tai vammaisten ihmisten asumiseen ja hoitamiseen tarvitaan tulevaisuudessakin fyysisiä tiloja. Futuristin ajatus sivistys- ja sote-sektoreilla tarkoittaa uudenlaista ajattelua ainakin seuraavilla osa-alueilla: tilojen käyttötarkoitus ja muuntojoustavuus, tilojen monipuolisempi hyödyntäminen 24/7 ja omistamisen uudet mallit.

Vanhushoivassa alustavallankumousta on selkeästi se, että kehittynyt turva- ja viestintäteknologia mahdollistaa asumisen tutussa ja turvallisessa kotiympäristössä entistä pidempään. Kuitenkin tutkitusti viimeiset pari-kolme vuotta ovat suurimmalle osalle vanhuksia vaativaa aikaa. Muistisairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet vievät usein niin heikkoon kuntoon, että on mahdotonta selviytyä ilman ympärivuorokautista tukea. Tällöin nykyaikaiset, kodinomaiset palvelu- ja hoivakodit ovat toimiva ratkaisu. Nykyistä enemmän tässä vaativassa talousympäristössä kiinteistöjen – palvelualustojen – omistajina ja myös kiinteistöriskin kantajina voisivat toimia yksityiset yritykset ja kiinteistörahastot.

Valinnanvapaus tuo säästöjä ja tyytyväisiä asiakkaita

Kuntien ei kannata kiinnittää veronmaksajien rahoja tehottomasti seiniin. Erinomainen esimerkki uudesta ajattelusta on päivähoidon järjestäminen palvelusetelillä: se on tuonut kymmenien prosenttien säästöt päivähoitokuluihin ja tyytyväiset asiakkaat.

Elämme aikaa, jolloin vanhustemme määrä kaksinkertaistuu ja väestö keskittyy kasvukeskuksiin. Vanhalla julkisvetoisella investointimallilla tätä murrosta ei voida yksin hoitaa.