"En ikinä mene vanhainkotiin" - Artikkelit - Hoivatilat

”En ikinä mene vanhainkotiin”

– Hoiva-sana on ehkä pilaantunut. Kukaan ei välttämättä tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Oikeasti se tarkoittaa sitä, että kotihoivassa kotiin tuodaan sellaiset palvelut, jotta ihminen voi asua kotona.

Tätä mieltä on Timo Aronkytö, joka haluaa uusia ratkaisuja iäkkäiden ihmisten asumiseen.  Hän johtaa myös Uudenmaan sote-uudistusta.
– Sotea on tehty neljä tuotantokautta, viides menossa. Valtio käyttää sote- ja maakuntauudistukseen 300 miljoonaa euroa vuonna 2018. Se on niin valtavan suuri summa rahaa, että sote-uudistus ei voi enää kaatua.

Aronkytön mukaan hoivan asiakassetelien käyttöönotossa maakunnille tulisi jättää valtaa määritellä markkinoiden hyödyntämisen aikataulua.
– Uskon siihen, että palvelurakenne muuttuu hoiva-asumisessakin. Järjestäjän on mietittävä asiakkaan näkökulmasta, minkälaisia palveluita asukkaat tarvitsevat.

Sote on mahdollisuus maakunnille, jotka vastaavat asukkaiden palveluiden järjestämisestä. Aronkytö peräänkuuluttaa kunnianhimoisempaa otetta iäkkäiden ihmisten asumispalveluiden kehittämiseen. Suomessa hoivassa asutaan kolme vuotta, Ruotsissa vuosi ja Hollannissa alle vuosi.
–  Onko meillä jo liikaa tehostettua palveluasumista? Onko tulevaisuus jotakin muuta? Palvelukorttelia, jossa asuu nuoria ja vanhoja sekaisin? Yhteisöllinen kortteli, jonne vanhat ihmiset tulevat asumaan, ennen kuin heillä on muistisairautta.

Pelloilta kaupunkien keskustaan

Aronkytö miettii myös sitä, että ollaanko Suomessa epäonnistuttu kotiin vietävien palveluiden kehittämisessä. Tehostettua palveluasumista kyllä tarvitaan jatkossakin, mutta aina vain vähemmän ja vähemmän.
–  Ei ihminen halua oikeasti mennä vanhainkotiin, vaan hän haluaa asua kotona. Hän haluaa kotiinsa sellaiset palvelut, jotka mahdollistavat turvallisen kotona asumisen. Esimerkiksi urbaanille iäkkäälle henkilölle otollisin koti olisi Helsingin Kampin kauppakeskuksessa, jossa voi hissillä mennä käymään kaupoissa, elokuvissa ja metromatkalle poistumatta ulos lainkaan.

Kuvat: 
Tommi Levy
Anni Levonen