Terve koulu tarpeeseen mutkattomasti ja nopeasti - Hoivatilat

Terve koulu tarpeeseen mutkattomasti ja nopeasti

Hoivatilojen ensimmäistä siirtokelpoista tilaelementtikoulua toteutetaan parhaillaan Mikkelin Anttolaan. Noin 150 oppilaan yhtenäiskoulu valmistuu vuoden 2019 lopussa. Koulu toteutetaan Hoivatilojen vuokramallilla: Mikkelin kaupungin vuokra-aika on 10 vuotta, jonka jälkeen kaupunki voi irtisanoa puolet tiloista. Jäljelle jäävä osuus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.

Uusi koulu on kooltaan 1730 m², ja siihen tulevat sijoittumaan opetustilojen lisäksi myös esiopetuksen tilat. Rakennus koostuu valmiista tilaelementeistä, jotka rakennetaan kuivissa tiloissa tehtaalla Raahessa. Tontilla valmiit elementit kasataan kokonaisuudeksi.

Vuokramalli on Mikkelissä uutta. Kaupungin kiinteistöjohtaja Jarkko Hyttinen kertoo hankintamallin muistuttavan teknisesti hyvin paljon kokonaisvastuu-urakkaa, joissa urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa tilat. Vuokramallissa Hoivatilat rahoittaa investoinnin ja Mikkelin kaupunki vastaa koulun kustannuksista käyttötalouden menoina.

– Jaettuun urakkaan verrattuna vuokramalli on hankintayksikön näkökulmasta helpompaa, kun tiloja ei tarvinnut suunnitella itse. Vuokramallissa tilojen toimittaja suunnittelee tilat ja materiaalit sekä vastaa hankkeen toteuttamisesta. Näin meille pystyttiin suunnittelemaan kustannustehokkaat ratkaisut Hoivatilojen konseptia hyödyntäen, Hyttinen vertaa.

Hankinta toteutettiin hinta-laatu-kilpailutuksena, jossa hinnan painoarvo oli 60 % ja laadun 40 %. Laatupisteisiin vaikuttivat tilojen mitoitus ja arkkitehtoninen ilme sekä suurimpana tekijänä koulun henkilökunnan tekemä arviointi tarjotun kokonaisuuden soveltumisesta ja toimivuudesta koulukäyttöön.

– Opettajat, siivoojat, vahtimestari, rehtori ja muu henkilökunta käyttävät tiloja 40 tuntia viikossa, joten rakennuksen tulee sopia heidän työskentelyynsä. Kävimme koulun edustajien kanssa tutustumassa useisiin koulurakennuksiin ja hyödynsimme niistä saatuja käyttökokemuksia tässä hankkeessa, kertoo Hyttinen henkilökunnan asiantuntemuksen huomioimisesta.

Hyttinen kiittelee yhteistyön Hoivatilojen kanssa sujuneen hyvin: hankkeeseen on valjastettu asiantuntevat suunnittelijat ja urakoitsijat, joiden kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä prosessin alusta alkaen. Tutustumiskäynnillä Raahen elementtitehtaalle saatiin varmistus siitä, että elementit valmistetaan huolellisesti kuivissa sisätiloissa.

– Rakentaminen etenee tontilla vauhdikkaasti, ja tilojen on tarkoitus olla valmiina vuodenvaihteessa 2019/2020. Tarjouspyynnössä kyllä määritimme, että tilojen tulee olla valmiit viimeistään kesällä 2020, mutta Hoivatilat ilmoitti, että tilat voisivat valmistua huomattavasti aiemmin, kertoo Hyttinen.

Valmiista tilaelementeistä rakentaminen on suosiossa, sillä se on kustannustehokasta ja vähentää työmaa-aikaa. Työmaa-ajan vähentäminen laskee vastaavasti rakentamiseen liittyviä riskejä, kun rakenteet ovat vähemmän aikaa alttiina sääolosuhteille, ja elementtien huolellisella suojauksella varmistetaan katkeamaton kuivaketju. Anttolan koulun rakentamisessa noudatetaan Kuivaketju10-toimintamallia.

Pelivaraa siirtokelpoisuudella

Tilaelementtien etuihin lukeutuu myös siirtokelpoisuus: niistä koostuva rakennus on mahdollista purkaa ja siirtää toiseen paikkaan, mikäli käyttötarve muuttuu. Hyttisen mukaan valmiista rakennuksesta ei helposti pysty jälkeenpäin sanomaan, onko se tehty paikalla rakentaen, suurelementeistä vai tilaelementeistä.

Anttolan koulun osalta Mikkelissä päädyttiin siirtokelpoiseen ratkaisuun, jotta pystytään reagoimaan muuttuvaan oppilasennusteeseen. Anttolassa se näyttää kuuden vuoden tähtäimellä laskevalta, mutta se on liian lyhyt aika tehdä johtopäätöksiä rakennuksen mitoitukseen.

– Rakennuksen käyttöikä on kuitenkin 30–50 vuotta, joten se ehtii nähdä monia muutoksia historiansa aikana. Joustavalla vuokramallilla ja tilaelementtitoteutuksella pystymme lisäämään ja vähentämään tiloja kiinteäksi asettamamme 10 vuoden sopimusjakson jälkeen, kertoo Hyttinen.

Hyttinen kuvailee asuinalueiden kehittyvän sykleissä: nuoria pariskuntia muuttaa uusille alueille, ja heidän lapsensa tulevat kouluikään samassa vaiheessa. Niinpä koulujen ja myös päiväkotien tarve realisoituu nopeasti. Vastaavasti tarve vähenee parinkymmenen vuoden kuluttua, kun lapset lentävät pesästä. Uusi sykli syntyy, kun rakennusten osalta koittaa sukupolven vaihdos.

Julkisten rakennusten suunnittelussa korostuukin muuntojoustavuus, jotta niiden mitoitusta tai käyttötarkoitusta voidaan tarvittaessa muuttaa rakennuksen elinkaaren aikana.

– Kouluverkkoa suunnitellessa tulee tarkastella alueen kokonaisuutta niin, että koulunkäyntialueet ovat tarpeenmukaisia ja kuljetusmatkat pysyvät inhimillisinä, Hyttinen lisää.

Mikkelissä rakennetaan nyt paljon: tänä syksynä on valmistunut 150 lapsen päiväkoti ja rakenteilla on kolme päiväkoti lisää. Kaupunki panostaa myös kouluverkon uudistamiseen: hankesuunnittelu on käynnissä 850 ja 650 oppilaan aluekouluista.

Hyttinen kertoo Mikkelissä näkyvän saman ilmiön, joka on todettavissa valtakunnallisesti: Julkisia rakennuksia on tehty paljon 60–70-luvuilla ja ne on suunniteltu noin 30 vuoden käyttöajalle. Tämä käyttöikä on jo ohitettu ja korjausvelka alkaa näkyä lisääntyneenä akuuttien korjausten tarpeena.

– Vanhojen rakennusten korjaaminen ei aina ole kustannustehokkain tapa, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren kustannuksia. Niinpä rakennuskantaa on syytä uudistaa. Uudisrakentamisen myötä pystymme vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeisiin ja saavuttamaan kustannustehokkuutta toiminnallisuuden sekä energiataloudellisuuden kautta.