Hoivatilat - Blogi - Rotia rakentamiseen ja kunnossapitoon - Jussi Karjula

Rotia rakentamiseen ja kunnossapitoon

Tyydyttävä. Sen arvosanan saa suomalainen rakennuskanta uunituoreessa ROTI – rakennetun omaisuuden tila -raportissa. Raportin mukaan rakennuskantamme arvo on 500 miljardia euroa, ja kansallisvarallisuudestamme 45 % on kiinnittynyt rakennuksiin.

Kiinteistö- ja rakentamisala työllistää noin puoli miljoonaa ihmistä, mikä vastaa viidesosaa työväestöstämme. Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin.

Kyseessä on siis yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä sektori ja omaisuuserä. Raportin nihkeä arvosana heijastelee kuitenkin sitä, että talouden kurimuksessa, ehkä myös osaamisen puutteesta johtuen, on rakennusten ylläpito- ja korjaustoimia selkeästi sivuutettu. On laskettu, että rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa vuosittain vähintään 3,4 miljardia euroa! Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Yhteistyöllä kohti uusia ratkaisuja

Julkisten rakennusten osuus koko rakennuskannastamme on noin 10 %. Päiväkoteihin, kouluihin sekä sosiaali- ja terveyssektorin kiinteistöihin on satsattu paljon. Rakennuksia on suunniteltu ja rakennettu pieteetillä, ja merkittävä osa rakennuskannastamme on valmistunut 1960–80-luvuilla.

Edellinen ROTI-raportti arvioi, että koulu- ja päiväkotikiinteistöissä 12–18 % kerrosalasta on kosteus- tai homevaurioisia ja kiireellisen korjauksen tarpeessa. Hoitolaitoksissa luvut ovat vielä korkeammat: 20–26 %. Eri tutkimusten mukaan jopa 25–60 % kouluista on jonkin asteisia kosteus- tai homevaurioita. Tarttis siis tehdä jotain – ja toki tehdäänkin.

Syyllistämisen sijaan tarvitsemme ratkaisuja. Kuntien ja julkisen sektorin rahkeet eivät yksin riitä ongelman selättämiseen, vaan asia on yhteinen. Tarvitsemme myös taitoa sekä tahtoa uudistua, ja viime vuosina onkin otettu useita askelia oikeaan suuntaan.

Elinkaari- ja vuokramallit, joissa yksityiset toimijat tuottavat palvelukiinteistöjä pitkäaikaisella vastuulla, ovat yleistymässä. Digitalisaatio tarjoaa uudenlaisia, älykkäitä ratkaisuja muun muassa sisäilmaolosuhteiden seurantaan, mahdollistaen nykyistä nopeamman reagoinnin.

Vastuullisen rakentamisen polkua kulkee esimerkiksi oululaislähtöinen rakennusprosessin kosteudenhallinnan Kuivaketju10-toimintamalli. Rakentamisen laatua parantaa myös rakennusten ja osien valmistaminen enenevissä määrin kuivissa ja vakioiduissa olosuhteissa.

Toivoa paremmasta on siis näköpiirissä. Toimeenpanoon tarvitaan vastuullisuutta sekä päättäjiltä että tilojen toteuttajilta. Laitetaan elämisen ympäristö kuntoon tuleville sukupolville – jätetään ”palvelualusta” parempaan tilaan, kuin missä se me meille annettiin.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina sanomalehti Kalevassa.

Kirjoittaja:

Jussi Karjula

Toimitusjohtaja

Kaikki kirjoitukset

Uskon vision voimaan – ääneen lausutut tavoitteet toteutuvat, kun tekemisen tahto ja innostus saavat tilaa. Yhteisiä tekijöitä menestyville yrityksille ovat vahva asiakaslähtöisyys kaikessa tekemisessä sekä innostuneet ja sitoutuneet ihmiset strategian luojana ja toteuttajana. Minua lähellä: varhaiskasvatus, sote, hoiva, yrittäjyys, johtaminen.

Verkostoidutaan  Jussi Karjula .

Keskustellaan Twitterissä @KarjulaJussi