Onko kiinteistön omistajalla väliä?

Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä määritellään kuntien ja tulevien maakuntien tehtävänjako. Merkittävä osa perinteisistä kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Kuntien rooli painottuu yhä enemmän elinvoiman ja sivistyksen saralle. Luovat ja uudistuskykyiset kunnat pärjäävät tässäkin murroksessa. Yksi ydinkysymys on, millä strategialla toteutetaan kuntien palvelukiinteistöt. Kuka omistaa kiinteistöt tulevaisuudessa? Onko omistajalla väliä?

Hoivatilat on toteuttanut yli sata kiinteistöhanketta kymmeniin Suomen kuntiin yhdeksän viime vuoden aikana. Olen nähnyt läheltä monen kunnan päätöksentekoprosessin ja tuskankin, kun perinteisten palvelujen tuottaminen on avattu yksityiselle sektorille. Usein samassa prosessissa on avattu ovet myös yksityisille kiinteistöinvestoinneille.

Uuden luominen on vaatinut useimmiten keskustelua ja pohdinnan, jossa on tarkasteltu uuden toimintamallin haittoja ja hyötyjä. Muutoksen tulokset ovat olleet pääosin positiivisia. Kuntaan on saatu uusia palveluja, elinvoimaa ja kiinteistöjä ilman, että kunnan kassaa tai tasetta on tarvinnut kuormittaa. Kuntalaiset ovat hyötyneet, kun palvelutarjonta esimerkiksi palvelusetelipäiväkotien myötä on laajentunut.

Strategisen päätöksen paikka

Jokaisen kunnan tulee nyt pohtia vakavasti, mitä kiinteistöjä se haluaa itse omistaa ja rakennuttaa. Mitkä kiinteistöt ovat sellaisia, jotka yksityinen taho voisi tuottaa? Kunnan keskeinen tehtävä on mielestäni pitää huoli laadukkaista palveluista, ei omistaa seiniä.

Nyt kuntien varallisuudesta yli 70 prosenttia on kiinni seinissä. Onko tämä järkevää talouspolitiikkaa kuntalaisten näkökulmasta? Esimerkiksi päättäessään vuokrata tai ”liisata” päivä- ja hoivakotitilat kunta tietää täsmälleen vuotuiset kiinteistökustannukset. Samalla kiinteistöriskit ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät kustannukset siirtyvät yksityiselle kiinteistön omistajalle.

Tarve uusille investointimalleille

Positiivinen kokemukseni on se, että yhä useampi kunta on huomannut uudet kiinteistöjen hankintatavat.  Viime kuukausina uudella tavalla hankittuja kiinteistöhankkeita on käynnistetty esim. Siilinjärvellä, Ylivieskassa ja Kuopiossa.  Siilinjärvellä vanhusten palvelukotihanke toteutetaan Hoivatilojen toimesta pitkällä 20 vuoden elinkaarivastuulla, vuokramallilla, alkaen vanhan kiinteistön purkamisesta.

Kiinteistön omistajalla on väliä, mutta läheskään aina sen ei tarvitse olla kunnan tehtävä. Muitakin vastuullisia ja kustannustehokkaita vaihtoehtoja on todella tarjolla.  Jos haluat jatkaa keskustelua uusista investointimalleista, niin ota yhteyttä. Jatketaan kasvotusten.