Oppilas keskiössä tulevaisuuden koulussa  

Vuosittain jaettavan Sivistyksen suunta -palkinnon saaja on aina ollut laaja-alainen toimija ja visionääri. Viime vuonna palkinnon sai Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.  

Kuntaliitto ja Opsia palkitsevat vuosittain kunta-alan toimijan, joka on vaikuttanut kuntien sivistystoimen edistämiseen ja kehittämiseen. Valitsijoiden mukaan Mika Penttilä on edistänyt työssään oppimisympäristöjen kehittämistä eri tavoin. Kehitystyö on kohdistunut erityisesti digitaalisiin ja uusiin monimuotoisiin oppimisympäristöihin. Kehittäminen vaatii suunnannäyttäjää ja siitä Penttilä on valitsijoiden mukaan loistava esimerkki.

1. Missä vaiheessa koulujen digitalisoituminen mielestäsi on?

Koulutuksen digitalisaatiossa Suomi on kansainvälisestikin mielenkiintoinen maa, olemme kehityksen kärjessä ja saaneet aikaan hyviä tuloksia. Myös koulukiinteistöjen kehittäminen ja digitaalisten valmiuksien tuonti kouluihin on pitkällä. On kuitenkin muistettava, että aina ei vaadita uutta koulua, vaan myös vanhoja kouluja voidaan kehittää ja niiden digitaalisia valmiuksia parantaa.

2. Minkälaisia valmiuksia tämän päivän lapset ja nuoret tarvitsevat astuessaan työelämään?

Vaikka digi tuokin tullessaan paljon uusia mahdollisuuksia, silti tärkeintä on sosiaalinen kyvykkyys ja ihmisenä kasvaminen. Muutosvauhti on niin iso, että kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaankin uteliaisuutta ja tervettä itsetuntoa. Digitalisaatio tuo kaikenlaisen informaation saataville ja tämän vuoksi kriittinen tiedon käsittely on erittäin tärkeää.

3. Minkälainen on mielestäsi tulevaisuuden koulu rakennuksena ja tilaratkaisuiltaan?

Joustavat ja osittain myös täysin avoimet tilaratkaisut haastavat perinteiset 60 m² luokkahuoneet. Joustavissa tiloissa opetusta voidaan järjestää eri kokoisille ryhmille. Jo nyt yhä useammassa koulussa opettajat työskentelevät pareissa tai tiimeissä. Tällöin voidaan paremmin huomioida sekä tuen tarpeessa että muita edellä olevat oppilaat. Tiimityöskentely lisää myös opettajien jaksamista ja hallinnan tunnetta. Oppilaille saadaan myös helpommin tarjottua laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia, kun useampi opettaja on käytettävissä. Digitalisaatio tuo tulevaisuuden kouluun esimerkiksi lisättyä todellisuutta ja keinoälyn tuomaa erilaista näkemystä oppimiseen. Opettaja on tulevaisuuden koulussa oppimisen mahdollistaja ja oppilas nostetaan keskiöön.

4. Mitä ajatuksia uusi OPS sinussa herättää ja minkälaisia vaatimuksia se asetta tulevaisuuden koulujen suunnitteluun?

Laaja-alaisuus näkyy vahvasti uudessa OPS:ssa, oppimista lähestytään ilmiöiden kautta ja yhdistetään monia eri aineita. Myös opettajan roolin muutos on merkittävä, opettaja mahdollistaa oppimisen, eikä oppiminen ole enää niin selvästi opettajavetoista.

5. Olet ollut mukana suunnittelemassa useita Ouluun viime vuosina rakennettuja kouluja. Mitä olet projekteista oppinut ja kuinka mielestäsi kouluhankkeissa päästään parhaaseen lopputulokseen?

Erittäin tärkeää on se, että opettajat ja rehtorit otetaan alusta asti mukaan suunnitteluun. On tärkeää, että tiedetään, minkälainen kulttuuri ja toiminta-ajatus koulun henkilökunnalla on. Ei myöskään kannata tyytyä valmiiseen pakettiin vaan miettiä itse, mikä on tärkeää. Uusi OPS antaa tietysti raamit suunnittelulle.

Palaute uusista kouluista on ollut pääosin positiivista. On selvää, että uudenlainen oppimisympäristö tuo mukanaan myös haasteita, mutta olemme pystyneet rekrytoimaan kouluihin opettajia, joilla on aito halu ja innostus toimia uudenlaisessa ympäristössä. Pystymme myös huomioimaan sellaiset oppilaat, joilla avoimessa ympäristössä toimiminen ei luonnistu.