Oppimisen uudet tuulet uudistavat myös tilat
– Oma oppimisprosessini alkoi Oulun yliopiston Normaalikoulun Ubiko-demosta 2012. Silloin oivalsin, että oppiminen ei ole paikkaan sidottua vaan päinvastoin: ihminen oppii joka paikassa, Suomen Yliopistokiinteistöjen T&K-toiminnasta vastaava Olli Niemi kertoo.
Oulun Ubiko-demossa tilojen vaikuttavuutta oppimiseen tutkittiin muuttamalla yksi koulun käytävistä puoliyksityiseksi ja vertaamalla kyseisessä solussa tapahtuvaa toimintaa muiden alkuperäisten solujen toimintaan. Oulun kokeilu vahvisti, että oppimiselle luodaan parhaimmat olosuhteet kiinnostusta ja aktiivisuutta tukevissa tiloissa.
Oppimiskäsityksessä on siirrytty tiedon muistamisesta oppimiseen, joka tapahtuu ”konteksteissa”, ympäristöissä, joissa lapset jopa tekevät itse oppimateriaaleja ja työstävät niitä yhdessä. Tämä todentui hyvin Ubiko-demossa.
Uuden oppitunnin rakenne
Lapsi jaksaa keskittyä vain 10–15 minuuttia. Entinen 45 minuutin oppitunti on suunniteltu aikuisen mukaan. Ubiko-demo vahvisti, että uudet, entistä joustavammat tilat mahdollistavat monipaikkaisen, yhteisöllisen ja yksilöllisen oppimisen ja tiimiopettajuuden. Uusilta tiloilta vaaditaan avoimuutta ja yhdessä tekemistä, toisaalta niiden täytyy mahdollistaa vetäytyminen ja yksityisyys. Tilat on jaettava vyöhykkeisiin.
– Kun työ lähti liikkeelle, piti luoda myös uudet kalusteet tiloihin. Pyörillä olevia pöytiä ja tuoleja voi helposti ryhmitellä tarpeiden mukaisesti. Myös opettajanpöytä uudistui. Se on pyörillä liikuteltava pöytä, joka siirtyy helposti oppimistilanteessa eri paikkaan. Valaistus täytyi myös uudistaa, koska valaistuksella voidaan vaikuttaa mielentilaan ja vireyteen. Kaapeissa on magneettinen pinta, johon voi kirjoittaa ja/tai kiinnittää muistiinpanoja. Tiloihin tuli myös liikuteltavat katsomot, jotka mahdollistavat yhteisten tapahtumien järjestämisen.
Kolme tapaa oppia
Uusista asioista ihminen oppii ns. muodollisen opetuksen kautta noin 10 prosenttia ja 20 prosenttia epämuodollisesti harjoitustöitä yms. tekemällä. Ylivoimaisesti eniten (70 prosenttia) ihminen oppii, kun on kiinnostunut tai innostunut asiasta työnteon, harrastusten ja vapaa-ajan yhteydessä.
– Valitettavasti pääosa nykyisistä kouluista on rakennettu tuon 10 prosentin eli formaalin oppimisen näkökulmasta, Niemi harmittelee.
Oppimisympäristöjen uudistumista vauhdittaa uusi opetussuunnitelma, joka korostaa oppilaiden laaja-alaisten taitojen hallintaa. Aikaisemmin opiskelun tavoitteena oli tiedon hallinta. Nyt ei enää passiivisesti odoteta sitä ”oikeaa tietoa” opettajalta tai oppimateriaalista, vaan opiskelu on aktiivista ja työteliästä. Opiskelu keskittyy tekemällä oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja oppilaiden omiin tuotoksiin ja yhteisölliseen tekemiseen.
Miten uudistua?
Maailma muuttuu nopeasti. Digitalisaatio tulee muuttamaan maailmaa, haluamme sitä tai emme. Monessa kunnassa mietitään koulujen uudistamista niin opetussuunnitelmamuutosten kuin tilojen kunnon takia. Mikä on viestisi päättäjille kunnissa?
– Menossa olevien muutosten etenemistä ei voi estää. Valittavaksi jää, lähteäkö mukaan vai jäädäkö paikoilleen odottamaan seurauksia. Kannustan mukaanlähtöä miettimällä yhdessä oman joukkueen kanssa, millaista oma toiminta voisi tai pitäisi olla kymmenen vuoden kuluttua ja lähteä hakemaan siihen ratkaisuja, Niemi rohkaisee.
Kuvat: Markku Lang