Palvelukorttelit keksimistä ja tekemistä vaille valmiita
— Tulevaisuuden asuminen yhdistää elämisen ja vapaa-ajan. Ihmisillä voi olla jopa kolmentyyppisiä koteja, joista yksi voi olla arkiasunto kaupungissa, toinen viikonloppuasunto Hangon merenrantakaupungissa ja kolmas konserttiasunto Kuhmossa kamarimusiikkifestivaalien aikaan. Ikä ei ole asumisen suunnittelun perusta, tulevaisuuden asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä ( Rönkä Consulting Oy) painottaa.
Rönkä näkee asumisen monimuotoisena ja moniulotteisena ilmiönä.
— Tästä syntyy myös asumisen suunnittelun vaikeus, koska ihmiset eivät toimi, niin kuin on ennustettu. Ihmisten kiinnostusten kohteet vaikuttavat asumiseen. Olemme palaamassa sata vuotta sitten vallinneeseen aikaan, jolloin maaseudulla elettiin erottelematta työtä ja vapaa-aikaa. Työt tehtiin silloin, kun niitä oli, ja muun ajan vei itselle tärkeä tekeminen. Kodit, naapurustot ja kaupungit ovat nykyihmiselle merkityksellisiä elämisen ympäristöjä.
”Päivittelypaikkoja” eri ikäisille
Suomalaiset ikääntyvät nopeimmin Euroopassa. Kuitenkaan Röngän mukaan hoiva-asumista ei pidä suunnitella ikä edellä. Hoiva-asunnoissakin pitää olla sitä jotakin, joka inspiroi ja innostaa ihmisiä.
— Asumisessa ”päivittelypaikat” ovat erittäin tärkeitä. Tarvitaan tiloja, joissa ihmiset kohtaavat ja voivat päivitellä maailman menoa.
— Kodit pitääkin suunnitella ns. viiden pysäkin taktiikalla, jolloin kotiportilta kotiovelle tulevan matkan varrelle tehdään potentiaalisia pysähdyspaikkoja kohtaamisille. Yhteisöllisyys lähtee siitä, että näkee ja näkyy. Kodin lähiympäristössä liikkumista pitää hidastaa, jotta ihmiset alkavat havainnoida luontoa ja toisiaan.
— En voisi kuvitella muuttavani senioritaloon, samanikäisten ikägettoon. Minusta on erittäin hauskaa tavata eri-ikäisiä ihmisiä. Ihmiset ovat kiinnostavia aivan pienistä lapsista hyvin iäkkäisiin ihmisiin.
Asuinympäristöjen on oltava muokattavissa eri elämänvaiheisiin.
— Ajokortin lähteminen on kova paikka iäkkäälle ihmiselle. Liikkuminen pitäisi suunnitella niin, että kotoa on helppo lähteä ihmisten ilmoille. Muutoin elinpiiri helposti kapenee.
Seinistä palveluihin
Kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Tiloja pitäisi voida käyttää ja myös samoja tiloja voidaan hyödyntää eri tavoin. Yhteisille tiloille on tarvetta, mutta ilman digitaalista palvelukonseptia niistä tulee käytössä liian kalliita.
— Tulevaisuudessa palvelukortteleiden yhteistilat kannattaa suunnitella kiinteäksi osaksi asumista, vuokraan tai vastikkeeseen kuuluvaksi, jolloin taataan riittävä käyttäjäpohja. Kuntosali on samanlainen palvelu kuin pesulakin, asukas voi käyttää tai olla käyttämättä, mutta palvelu kuuluu kiinteäksi osaksi korttelia, Rönkä korostaa.
Kaikki, mikä on mahdollista, kannattaa automatisoida ja robotisoida. Se, mitä ei pidä automatisoida, on ns. inhimilliset tekijät, kuten kosketus, silmiin katsominen, taide, musiikki ja keskustelut. Vanhuspuolella pitäisi panostaa sensitiivisempään otteeseen, jotta iäkäs ihminen voi kokea itsensä arvokkaaksi.
— Esimerkiksi Japanissa on wc:t kaikilla mukavuuksilla, joka tukee omatoimista wc-käyntiä. Miksei näitä wc:tä löydy palvelutaloista? Rönkä ihmettelee.