Palveluseteli tasoitti hinnat Turussa
– Turussa on pitkät perinteet yksityisellä palvelutuotannolla. Koimme myös ostopalveluiden kilpailuttamisprosessin työlääksi. Palvelusetelin käyttö alkoi 2010.
Näin kuvailee palvelualuejohtaja Vesa Kulmala Turun päätöstä, jonka käytäntöön viennistä hän on vastannut vuoden 2011 alusta lähtien. Turun palvelusetelin käyttöönoton valmisteluprosessi oli lyhyt. Ostopalvelut haluttiin korvata palvelusetelillä. Päätös asiasta tehtiin vuonna 2009. Palvelusetelin käyttö varhaiskasvatuksessa kirjattiin myös Turun kaupunkistrategiaan. Konkreettisesti palvelusetelin käyttöön siirryttiin tammikuussa 2010.
Palvelusetelin hyötynä Kulmala näkee sen, että hinnat ovat tasoittuneet Turussa.
Yleensä ostopalveluiden kilpailutuksissa palveluntuottajat saivat hintansa läpi. Nyt hinnat ovat tasoittuneet ja meiltä on jäänyt pois raskas palveluiden kilpailutusprosessi.
Vaikka uuden palvelusysteemin luominen on vaatinut työtä, niin hyödyt kuitenkin palkitsevat vaivan. Esimerkiksi Turussa otettiin käyttöön ensimmäisenä sähköinen palveluseteli, joka sujuvoittaa ja helpottaa työtä.
– Kysyimme eri toimijoilta, haluaisiko joku palata takaisin vanhaan systeemiin. Kukaan ei halunnut sitä, Kulmala naurahtaa.
Kulmala korostaa vielä, että palveluseteli tuo perheille lisää valinnanvapautta.
– Asiakkaalle palveluseteli tarjoaa enemmän erilaisia vaihtoehtoja kuin mitä aikaisemmin oli tarjolla. Nyt on valittavana esimerkiksi liikunta-, kieli- ja musiikkipäiväkoteja.
Kulmalan mukaan palveluseteli antaa perheille enemmän vaihtoehtoja kuin yksityisen hoidon tuki. Palvelusetelin laatua kunta valvoo sääntökirjan avulla.
Kunnallinen ja palveluseteli samassa hintaluokassa
Kulmala ei halua lähteä mukaan siihen keskusteluun, jossa vertaillaan, kumpi tuottaa palvelut edullisemmin – yksityinen palvelusetelillä vai julkinen puoli. Palvelutuotannon hintaan vaikuttaa niin paljon eri tekijöitä, mm. se, minkälaisesta lapsiväestöstä on kyse. Joten hintavertailut eivät anna oikeaa kuvaa palvelutuotannon kustannuksista.
Turussa palvelusetelin arvo määriteltiin parin vuoden käyttökokemuksen jälkeen uudelleen ulkopuolisen toimijan avustuksella.
– Vertailimme muutaman kunnallisen päiväkodin ja yksityisen päiväkodin kustannuksia. Sen pohjalta teimme uuden kustannuslaskelman, joka toimi pohjana palvelusetelin arvon määrittelylle. Tarkastelemme palvelusetelin arvoa parin vuoden välein, ja ilmeisesti olemme osuneet oikeaan, koska palveluseteliin on tarvinnut tehdä vain indeksikorotuksia, Kulmala kertoo.
Turku kuuluu ns. Kuusikkokuntiin, joihin kuuluu myös Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Oulu. Turku oli ensimmäinen kuusikkokunnista, joka siirtyi palvelusetelin käyttöön varhaiskasvatuksessa. Näistä kunnista palveluseteli on käytössä myös Oulussa (2011), Tampereella (2013) ja Vantaalla (2014). Kuusikkokuntien lasten päivähoitopalveluista on tehty kustannusvertailua kuntien kesken (2015), mutta välttämättä kustannustiedot eivät ole suoraan verrattavissa kuntien kesken. Syynä on mm. erilaiset tietojen keräämistavat ja kirjaamiskäytänteet.
Kulmala painottaa myös sitä, että kunnallinen ja palvelusetelillä tuotettu päivähoito ovat vaihtoehtoja perheille. Kummatkin palvelut pitää tuottaa kustannustehokkaasti. Ja siinä Turussa ollaan onnistuttu.
Mietitäänkö kunnassasi palvelusetelin käyttöönottoa?
Jos, niin tutustu palvelusetelin käyttöönotto varhaiskasvatuksessa -oppaaseen
Kuva: Sami Tirkkonen