Pannaan toimeksi!

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, todetaan usein. Onko asia todella näin, ja voiko suunnittelussa olla myös varjopuolia?

Työelämässä tulee toistuvasti vastaan tilanteita, joissa tuntuu, että suunnitteluvaihe on jäänyt päälle. Suunnitellaan ja valmistellaan, mutta päätöksenteko ja toimeenpano ontuvat. Strategiapapereita, projektisuunnitelmia ja mitä milloinkin hierotaan isolla porukalla pitkään ja hartaasti. Neuvotteluhuoneet ovat viisautta täynnä. Ääritilanteessa koko porukan energia puretaan suunnitteluvaiheeseen ja toteuttamiseen lähdetään akut tyhjinä.

Toki on hyödyllistä suunnitella, ja pistää paperillekin, mitä halutaan saada aikaiseksi a) porukalla ja b) mikä on itse kunkin rooli savotassa. Hyvä suunnitelma on kuitenkin nollan arvoinen paperi, jos toteutus uupuu. Monet hyvät suunnitelmat päätyvät silloin suunnitelmien hautausmaalle.

Yksi lähihistorian tunnetuimpia yritysjohtajia on yhdysvaltalainen Jack Welch, joka toimi General Electricin johdossa vuosina 1981–2001. Bisneskirjallisuudessa ja netissä on paljon tarjolla Welchin oppeja. Yksi suosikeistani on yhdeksän sekunnin YouTube-klippi, jossa Welch puhuu toimeenpanosta. Vapaasti suomennettuna hän toteaa, että strategia on kyllä puhdasoppinen tai akateeminenkin asia, mutta kyky toimeenpanna ja saada asiat tehtyä on kaikki kaikessa.  

Toimeenpanon sukulainen on rohkeus. Rohkeus vie meidät uusille alueille. Ripaus rohkeutta on hyväksi meille sekä yksilöinä että yhteisönä. Se tuo elämään merkitystä, kun pelko ei pidättele meitä tekemästä asioita, joita haluaisimme tehdä ja saavuttaa. Rohkeus on myös uuden luomisen perusta, ja siihen liittyy keskeisesti kyky ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta.

Johtamisessa tärkeää, ellei jopa kaikista tärkeintä, on selkeys. Tarvitsemme selkeät tavoitteet, jotta tiedämme, mitä laittaa toimeen. On helpompaa toteuttaa, kun ymmärtää, mikä on minun roolini kokonaisuudessa – ja mikä merkitys juuri minun työlläni on. Isokin tavoite voidaan saavuttaa tehokkaasti, kun koko joukkue pelaa saman pelikirjan mukaan ja jokainen hoitaa oman roolinsa.

Organisaation ja sen johdon kyvykkyyttä on siirtyä toimeenpanovaiheeseen riittävän ripeästi eli silloin, kun intoa ja energiaa on vielä runsaasti jäljellä. Toimeenpanokyky organisaatiossa muuttaa innostuksen aikaansaamiseksi ja tuloksiksi.

Lopetetaan siis tarpeeton jappasu ja pannaan rohkeasti toimeksi!

Jussi Karjula
Hoivatilojen toimitusjohtaja
Twitter @KarjulaJussi