Pertti Huuskonen – Vahva visio vie maaliin
Pertti Huuskonen sai yhteydenoton Jussi Karjulalta syksyllä 2010. Karjula tiedusteli hänen kiinnostustaan lähteä mukaan silloin vielä LapTi-Investin nimellä kulkeneen hoiva-alan kiinteistöyhtiön hallitukseen. Oltuaan kahdessa hallituksen kokouksessa ”kuunteluoppilaana” Huuskonen totesi yhtiön ilmapiirin olevan todella positiivinen: yrittäjähenkinen, voimakkaasti eteenpäin menevä ja dynaaminen.
Huuskonen vastasi olevansa käytettävissä hallitustehtäviin, ja keväästä 2011 hän on toiminut yhtäjaksoisesti Hoivatilojen hallituksen puheenjohtajana.
1. Mitä vision voima sinulle tarkoittaa?
Yrityksen johtamisessa visio on oiva instrumentti. Jos omistajat saavat valitsemansa hallituksen ja johdon kautta luotua sellaisen vision, johon kaikki yhtiössä työskentelevät voivat sitoutua, on sillä valtava voima yhtiön kehityksessä.
Urheilu- ja yritysmaailmassa pätevät usein samat lait. On todettu, että oikea mielikuvaharjoittelu on äärimmäisen tärkeää onnistumisen kannalta. Jos tenniksessä alkaa ennen toista syöttöä pelätä kaksoisvirhettä, niin kyllä se aika usein tulee. Negatiivinen visio alkaa toteuttaa itseään. On tärkeää, että visiossa on oikeat, positiiviset asiat.
Visio voi olla pilkottu erilaisiin asioihin ja vaiheisiin. Sitä täytyy myös kehittää aktiivisesti, ja asetettuun visioon voidaan kulkea useaa eri tietä. Joku valinta saattaa osoittautua vääräksi, ja oikealle reitille jatketaan mutkan kautta. Kirkas ja terävä visio ohjaa ihmisiä jokaisena työpäivänä tekemään sellaisia toimenpiteitä ja päätöksiä, joilla mennään kohti maalia.
2. Mikä on hallitustyön merkitys ja rooli yrityksen johtamisessa ja kasvussa?
Hallitus on osakeyhtiön omistajien työkalu yhtiölle asettamiensa tahtotilojen toteutukseen. Operatiiviseen toimintaan hallituksen ei pidä sekaantua, se on johtoryhmän, toimitusjohtajan ja alaisten tehtävä. Tässä suhteessa työnjako on hyvin terävä, ja hallituksen tulee keskittyä isoihin asioihin yhtiössä, kuten strategian vahvistamiseen ja investointeihin. Erilaisten riskien arviointi ja niihin valmistautuminen on tärkeässä roolissa.
Hyvä henkinen asetelma tähän syntyy, jos yhtiössä on sekä hulluja että viisaita. Ensin mainitut vievät yhtiötä eteenpäin, mutta jälkimmäiset pitävät sen pystyssä. Tyypillisesti toimitusjohtajan tulee olla hieman hullu, ja hänellä täytyy olla virtaa tuottaa enemmän ehdotuksia kuin voidaan hyväksyä ja mihin resurssit riittävät. Hallituksen rooli on jarrutella sekä tasapainoilla riskien ja mahdollisuuksien välillä.
Toimitusjohtaja on monesti varsin yksin työssään, ja hallituksella onkin tärkeä rooli hänen sparraamisessaan hyvä hallitus on kuin palloseinä, johon toimitusjohtaja voi testata ajatuksiaan.
3. Mitä hyvät hallintotavat ja -käytännöt merkitsevät sinulle?
Kun aikoinaan Technopoliksella kuulin sanaparin ”corporate governance” ensimmäistä kertaa, mielessä kävi, että juristit ovat keksineet hyvän keinon rahastaa yhtiöitä. Tässä hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä, yhtiön pelisäännöissä, on kuitenkin hyvin paljon järkeä.
Hoivatilojen alkuvuosina teimme pienen yhtiön maailmaan sopivat pelisäännöt, joilla oli mittaa kolme sivua. On aina hyvä, että kaikki tietävät, millä säännöillä hommia hoidetaan. Huomattavaa hyötyä niistä oli myös pankkien ja sijoittajien juttusilla: yhtiön uskottavuus rahoittajien silmissä kasvoi, kun nähtiin, että hallintoperiaatteista on sovitut käytännöt.
Hallintosäännöstöt eivät sinänsä takaa yrityksen menestystä, mutta perustan ne sille luovat, ja hyvin tehtynä lisäävät yrityksen todennäköisyyttä onnistua.
4. Mitkä ovat mielestäsi toimivan hallituksen tärkeimmät ominaisuudet?
Toimiva hallitus on kuin orkesteri. Hallituksen puheenjohtaja on kapellimestari, jolla on edessään agenda, jonka mukaan kokouksissa toimitaan ja vuosikelloa viedään eteenpäin. Jokainen jäsen soittaa eri instrumenttia, kukin vuorollaan. Joskus soitetaan yhtä aikaa, toisinaan yksin.
Hyvässä hallituksessa keskusteluilmapiiri on sellainen, että erilaisia näkökulmia voi nostaa esille. Asioihin täytyy uskaltaa ottaa voimakkaastikin kantaa, jos on eri mieltä. On äärimmäisen vaarallinen tie, jos hallituksessa ei keskustella avoimesti. Maailma yrityksen ulkopuolella on kova, joten sisäisesti täytyy pystyä keskustelemaan hyvin avoimesti niin ongelmista, uhista kuin mahdollisuuksistakin.
Ilmapiiri on äärimmäisen tärkeä. Tunnelman täytyy olla hyvä, positiivinen ja iloinen. Huumori on hyvä asia myös hallitustyöskentelyssä, koska se keventää tunnelmaa ja poistaa turhaa vakavuutta. Jos vain otsa rutussa pohditaan asioita, niin parhaisiin tuloksiin ei varmasti päästä. Vahva luottamuksen ilmapiiri luo perustan.
Toimiva hallitus muodostuu eri alojen ja asioiden mahdollisimman hyvän luokan osaajista. Yksi tykkää numeroista ja osaa murskata niitä, toisen vahvuus on brändiosaaminen ja kolmannen henkilöstö. Hoivatilojen tapauksessa tarvitaan myös kiinteistörakentamisosaamista. Hallituksessa ei tule kuitenkaan olla pelkästään eri sektoreiden eksperttejä. Ideaalitilanne on, että noin puolet jäsenistä on varsin vahvoja yrityksen päätoimialan ymmärryksessä.
Hallitus voi toimia myös herättelijänä johdolle isojen asioiden suhteen. Ulkoiset seikat, kuten esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuusasiat sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset, eivät aina alkuvaiheessa ulotu operatiiviseen toimintaan, mutta niihin tulee varautua ennen isompia mullistuksia.
Lisäksi hyvä hallitus on verkostoitunut. Erilaisissa yhteyksissä jäsenet saavat näkemyksiä yhteiskunnallisista muutoksista, talouden suhdanteista ja lainsäädännön muutoksista, ja he tuovat niitä hallituksen ja yhtiön käyttöön.
5. Mitä ajatuksia Hoivatilojen 10-vuotinen taival sinussa herättää?
Kyseessä on huikea kasvutarina. Kasvuyrityksistä ja -yrittäjyydestä puhutaan nyt paljon, mutta kasvu harvoin syntyy sattumalta. Siihen tulee määrätietoisesti tähdätä. Hoivatilojen omistajilla, johdolla ja sijoittajilla olikin jo alkutaipaleella varsin yhtenäinen ja vahva näkemys, että firman halutaan kasvavan.
Yhtiössä täytyy olla valmius ottaa riskejä ja hyväksyä, että kaikki ei tule onnistumaan. Virheet korjataan ja matkaa jatketaan. Välillä on siis jouduttu ottamaan riskejä, koska ilman niitä ei tule kasvua.
Toinen merkittävä asia kymmenen vuoden taipaleelta on se, että toiminta on ollut hyvin yrittäjähenkistä. Se on luonnollista, sillä yhtiön perusti yrittäjäporukka. Kun myöhemmin tarvittiin lisää pääomaa, kerättiin sitä tutuilta, jotka enimmäkseen olivat yrittäjiä hekin. Yrittäjävetoisuus näkyy vahvasti yhtiön arvomaailmassa.
Suuri rooli yhtiön alkutaipaleella oli Rakennusliike Laptilla ja Timo Pekkarisella, jotka ottivat taloudellisen riski sijoittamalla yhtiöön ja lainoittamalla ilman vakuuksia. Se oli äärimmäisen arvokas lähtökohta, eikä rahaa tarvinnut lähteä keräämään pienistä noroista.
Toki kehitystä on edesauttanut myös se, että on toimittu kasvusektorilla. Arvokas seikka Hoivatiloilla oli se, että yhtiö lähti liikkeelle riittävän ajoissa. Toimialan kasvuun uskottiin yhtiössä vähän enemmän kuin muualla, ja Hoivatilat pääsi ottamaan ”varaslähdön” ennen kuin markkina alkoi kasvaa. Kun muutkin huomasivat, että tässä on järkeä, oli Hoivatiloilla jo ensimmäinen suora juostuna.