Päivitetty: 27.2.2017 10:45

Markkinatietoa

Väestön ikääntyminen

Suomen väestö on Tilastokeskuksen ja Eurostatin mukaan yksi Euroopan nopeimmin ikääntyvistä ja yli 75-vuotiaiden osuuden odotetaan nousevan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen odotetaan kasvavan, etenkin vanhuspalveluiden osalta. Erityisesti tehostetun palveluasumisen kysynnän odotetaan kasvavan väestön ikääntyessä. Jotta kunnat voivat hoitaa lakisääteiset velvoitteensa, tarvitaan Hoivatilojen näkemyksen mukaan 30 000–40 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi Hoivatilojen näkemyksen mukaan 1 000 uutta hoivakotia ja 3–4 miljardin euron kiinteistöinvestointeja pelkästään ympärivuorokautiseen palveluasumiseen.

Keskittymiskehitys

Maailmanpankin mukaan kaupungissa asuvan väestön osuus koko väestöstä Suomessa oli noin 84 prosenttia vuonna 2014.  Viiden suurimman seutukunnan alueella (pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä) asuu tällä hetkellä noin puolet kaikista päiväkoti-ikäisistä lapsista. Suurin väestön- ja syntyvyyden kasvu tulee jatkossakin keskittymään kasvukeskuksiin. Väestön keskittyminen ja kaupungistuminen luo vahvan kysynnän ja tarpeen päiväkodeille sekä hoivatiloille, erityisesti kasvukeskuksissa.

Julkisen sektorin velkaantuminen ja yksityisten palvelujen käytön lisääntyminen

Julkisen sektorin taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina. Väestön ikääntyminen aiheuttaa pysyvän lisähaasteen julkisen talouden tasapainottamiselle, ja johtaa eläke-, terveydenhuolto-, ja pitkäaikaishoidon menojen kasvuun. Kunnat hakevat yhä aktiivisemmin yksityisiä rahoittajia hyvinvointiyhteiskunnan palveluille, sillä tämä vähentää kuntien velkataakkaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hallita kustannuksia. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään kaikilla tasoilla.

Hallitus julkisti 21.12.2016 lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voisi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sen myötä käyttäjä voisi itse valita palveluiden tuottajan joko julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta. Lakiluonnoksen tavoitteena on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluun pääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Valinnanvapaus ja palveluseteli

Palveluseteli edistää kansalaisten valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelusetelillä voi hankkia sellaisia palveluita, joita kunta tai kuntayhtymä on velvollinen järjestämään asiakkailleen. Päiväkotitoiminnassa palvelusetelin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti ja tällä on merkittävää vaikutusta päivähoitosektoriin. Lukumääräisesti eniten palveluseteleitä käytetään sosiaalipalveluissa.

Digitalisaatio

Digitalisaatio muokkaa maailmaa. Data ja sen hyödyntäminen ovat digitalisaation keskiössä. Digitalisaatio on jo muovannut olemassa olevia toimialoja ja synnyttänyt uusia palveluita.  Yrityksille tämä merkitsee sitä, että liiketoiminnassa data ja tiedonhallinta nousevat keskiöön yhä useammilla toimialoilla.

Digitalisaatio on merkittävä mahdollisuus, joka kiinnostaa myös Hoivatiloja. Hoivatilat on käynnistänyt Digitaalinen Hoivatilat -hankkeen, jonka tavoitteena on digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja konkretisoiminen. Hoivatilojen näkemyksen mukaan digitalisaatio on mahdollisuus auttaa asiakasta aiempaa laajemmin.

Hoivatilat tarkastelee digitalisaatiota uusien, asiakkaiden arkea helpottavien palveluiden, toimintatapojen ja mahdollisten innovaatioiden synnyttämisen näkökulmasta. Hoivatiloissa on jo tunnistettu, että IoT (Internet of Things) on Hoivatiloille mielenkiintoinen alue kehittää uusia palveluita.