Suomi 100 – yhdessä eteenpäin
Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta. Se on juhlan arvoista!
Itsenäisen isänmaan alkuvuodet ja vuosikymmenet olivat vaativia ja vaiherikkaita. Alkuvuosia leimasi repivä sisällissota, hallitusmuodon valinta, suhteiden määrittely Neuvosto-Venäjään ja myös kieliriidat. Todellinen kansakunnan yhtenäisyyttä mittaava haaste kohdattiin kaksi vuosikymmentä itsenäistymisen jälkeen toisen maailmasodan muodossa. Piskuinen Suomi taisteli ylivoimaista Neuvostoliittoa vastaan ja säilytti itsenäisyyden, vaikka siitä jouduttiinkin maksamaan kova hinta sekä menetettyinä ihmishenkinä että taloudellisesti sotakorvauksina.
Sodan paineessa ja sitä seuranneen jälleenrakentamisen aikana Suomesta muodostui aidosti yksi kansakunta. Yhdessä taisteltiin ylivoimaista vihollista vastaan ja yhdessä jälleenrakennettiin sodan tuhoista uusi Suomi. Mitä tästä hengestä voisimme oppia tänään?
Nykyisin elämme poikkeuksellisen hyvää aikaa. Eriarvoisuudesta huolimatta lähes kaikilla on perustarpeet kunnossa. Iso osa suomalaisista elää yltäkylläisyydessä. Kansakunnan ongelmat taitavat olla enemmän henkisen apatian puolella. Onko niin, että hyvä aika passivoi ja ryhdymme valittamaan pienistä asioista?
Keskiöön ihmisten tarpeet ja palvelu
Kuluneena juhlavuonna pinnalla on ollut erityisesti sote- ja maakuntauudistus. Se on pääministeriä lainaten ”rauhanajan suurin uudistusprojekti”, joka on edennyt takellellen. Yksi kipupiste tuntuu olevan julkisten ja yksityisten palveluiden suhde. Tässä keskustelussa hämmästelen vastakkainasettelun henkeä. Meillä on runsaasti esimerkkejä siitä, kuinka yhdessä toimien, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on saavutettu erinomaisia ratkaisuja. Vastakkainasettelun ajan tulisi olla ohi.
Usein kuultu argumentti on, että yksityinen sektori ei voi ajatella yhteiskunnan etua ja toimia vastuullisesti, koska sen tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Tällaista näkökulmaa minun on pörssiyhtiön toimitusjohtajana vaikeaa sulattaa. Mikään yritys ei voi toimia uskottavasti ja pitkäjänteisesti, jos sen toiminta ei perustu terveisiin arvoihin ja asiakkaille hyötyjen tuottamiseen. Sote-kentässäkin yksityisten toimijoiden olemassaolon oikeutus perustuu siihen, että ne tuottavat fiksuja ratkaisuja laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja nopeasti! Näiden ehtojen täyttyessä yrityksellä on oikeus tuottaa myös voittoa, josta osa palautetaan takaisin yhteiskunnalle ja osa yrittämisen riskin ottaneille omistajille. Ilman riskinottokykyisiä ja työpaikkoja luovia yrityksiä tämä yhteiskunta ei voi toimia!
Sadashanke Keravalle
Tänään vietämme Keravalla kehitysvammaisten uuden palvelukodin ja rivitaloasuntojen avajaisjuhlaa. Yksityisin investointivaroin, Hoivatilojen ja Attendon toimesta, on luotu puitteet, joissa 27 kehitysvammaista asukasta pääsee nykyaikaiseen ja omien vaatimusten mukaiseen kotiin. Keravan hanke on Hoivatilojen toimintahistorian sadas kiinteistöhanke ja samalla Kerava on 50. kunta, jonka alueella Hoivatilat omistaa kiinteistöjä. Olemme viime vuosina investoineet yksityisin varoin noin 300 miljoonan arvosta hoiva- ja palvelukiinteistöjä, jotta suomalaisilla lapsilla, vanhuksilla, nuorilla ja vammaisilla olisi paremmat kasvun, elämisen ja ikääntymisen puitteet. Missiomme on luoda parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Onnea 100-vuotias Suomi sekä menestystä ja rohkeutta tulevaan – yhdessä!