Ykköskoti Tähtirinne
Yhteistyöllä rakentui turvallinen välisatama kohti itsenäisempää elämää
Uusi Ykköskoti Tähtirinne syntyi tarpeesta tarjota nuorille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille aiempaa toimivammat ja kodinomaisemmat tilat. Vantaan Varistossa toimivassa yksikössä yhteisöllisyys, arjen taidot ja yksilöllinen tuki auttavat asukkaita ottamaan seuraavan askeleen kohti itsenäisempää elämää.
Ykköskoti Tähtirinne
Asiakas Mehiläinen Hoivapalvelut Oy
Tyyppi Mielenterveys- ja päihdekuntoutusyksikkö
Sijainti Vantaa
Asukkaiden määrä 28
Valmistumisvuosi 2025
Kaikilla Ykköskoti Tähtirinteeseen muuttavilla nuorilla aikuisilla on oma tarinansa. Pääsääntöisesti sosiaalityöntekijän ohjaamina Tähtirinteeseen tulevien asukkaiden taustat ja elämäntilanteet vaihtelevat suuresti.
Osa tulee lastensuojelun jälkihuollon kautta vahvistamaan valmiuksiaan itsenäiseen elämään. Osa on jo kokeillut itsenäistä asumista, mutta tarvitsee vielä tukea esimerkiksi elämänhallintaan tai psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä haasteissa. Yhteistä heille on se, että elämässä tarvitaan turvallinen paikka, jossa voi vahvistaa omia voimavarojaan.
Ykköskoti Tähtirinne tarjoaa ympärivuorokautista palveluasumista 18–30-vuotiaille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Yksikön toiminnan perustana ovat yhteisökuntoutus, toipumisorientaatio ja yksilöllinen tuki.
– Meille ei kukaan jää loppuelämäkseen asumaan. Tarkoituksena on saada eväitä itsenäiseen elämiseen ja siirtyä sitten kevyemmin tuettuun tai täysin itsenäiseen asumiseen, kertoo Ykköskoti Tähtirinteen yksikönjohtaja Katja Saloniemi-Ounamo.
Tähtirinteessä kuntoutuminen nähdään kokonaisvaltaisena matkana kohti oman näköistä elämää. Asukkaiden lähtökohdat, vahvuudet ja tarpeet ovat vaihtelevia, ja siksi myös kuntoutumisen polut rakentuvat yksilöllisesti.
Tontti kehitettiin asiakkaan tarpeeseen
Ykköskoti Tähtirinne luovutettiin asiakkaalle marraskuussa 2025. Näin asukkaat pääsivät viettämään ensimmäisen joulunsa uusissa tiloissa. Keväällä 2026 käyttöön saatiin myös yksikön oma sisäpiha, ja asukkaiden kanssa suunniteltua ohjelmaa olivat muun muassa istutukset, pihatalkoot ja yhteiset grillijuhlat.
Vuokramallilla toteutettu kohde sai alkunsa Mehiläisen ja Hoivatilojen keskusteluista vuonna 2022, kun aiemmat tilat eivät enää vastanneet toiminnan tarpeita.
Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Antti Heiskasen mukaan sopivan tontin löytäminen pääkaupunkiseudulta vaati aktiivista hankekehitystä, tiivistä yhteistyötä Vantaan kaupungin kanssa sekä pitkäjänteistä suunnittelua.
Tähtirinteen toteutuminen onkin malliesimerkki Hoivatilojen toimintamallista, jossa asiakastarpeiden mukaisia tontteja lähdetään kehittämään, jos niitä ei muuten ole saatavilla. Tällöin Hoivatilat ottaa aloitteen käsiinsä, hakee kaavamuutoksia ja etsii uusia ratkaisuja asiakkaalle.
– Tämä onnistuu hyvinvointialueen ja kaupungin kanssa hyvässä yhteistyössä, jossa ymmärretään ja mahdollistetaan tarpeeseen perustuva kaavakehittäminen. Olemmekin yksi harvoista toimijoista, joka tekee kaavamuutoksia hoivan tarpeeseen. Vastaavia prosesseja on toteutettu muun muassa Jyväskylässä, Oulussa ja Hyvinkäällä.
Kehitystyö ei tähtää pelkästään uuden rakennuksen toteuttamiseen, vaan ennen kaikkea siihen, että tilat tukevat mahdollisimman hyvin niiden tulevaa käyttöä.
Haravakujan kohteessa rakennuksen lopullinen muoto syntyi kaupungin, asiakkaan ja Hoivatilojen yhteistyönä. Vihdintien varteen näkyvälle paikalle nousseella asumispalveluyksiköllä on myös kaupunkikuvallista merkitystä, joten kaupungin toiveiden kuunteleminen oli tärkeä osa onnistumista.
”Huippuhyvää suunnittelua”
Ykköskoti Tähtirinne toimi aiemmin toisissa tiloissa samalla nimellä. Kun toiminta siirtyi uusiin tiloihin, mukana muuttivat sekä asukkaat että henkilöstö. Myöhemmin yksikköön on tullut uusia asukkaita ja henkilöstöä on lisätty toiminnan kasvun myötä.
Tarve uusille tiloille oli selkeä. Aiemmat tilat olivat tulleet käyttöikänsä päähän, eivätkä ne hieman laitosmaisina muutenkaan enää vastanneet yksikön ja asukkaiden tarpeita.
– Ajattelimme, että meidän kohderyhmämme tarvitsee turvalliset, miellyttävät ja nykyaikaiset tilat, Katja kertoo.
Uusissa tiloissa korostuu kodinomaisuus. Jokaisella asukkaalla on oma huone, jonka yhteydessä on kylpyhuone. Avoimissa tiloissa ei ole sokkeloisia käytäviä, ja henkilöstö on helposti saavutettavissa. Samalla ympäristö tarjoaa mahdollisuuden sekä yhteisöllisyyteen että omaan rauhaan.
Suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota turvallisuuteen, toiminnallisuuteen ja henkilökunnan työn sujuvuuteen. Esimerkiksi yhteiset tilat sijoittuvat rakennuksen keskelle ja asukassiivet niiden ympärille siten, että näkyvyys eri tiloihin säilyy hyvänä.
Viihtyisät tilat tukevat kuntoutusta
Katjan mukaan hyvin suunnitelluilla tiloilla on suuri merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Siistit, turvalliset ja viihtyisät tilat tukevat osaltaan kuntoutumista ja hyvinvointia.
– Asukkaat ovat kertoneet, että he kokevat itsensä arvokkaiksi saadessaan asua näin kauniissa tiloissa. Huippuhyvässä suunnittelussa on huomioitu käytännöllisyyden kannalta kaikki olennaiset näkökulmat, hän kiittää.
Vaikka Katja ei ollut mukana hankkeen alkuvaiheen suunnittelussa, hän pääsi seuraamaan rakennustyön etenemistä ja osallistumaan keskusteluun tilojen käytännön ratkaisuista rakennusvaiheen aikana. Työmaavierailuista jäi erityisesti mieleen rakentajien ja hankkeessa mukana olleiden aito kiinnostus tulevia käyttäjiä kohtaan.
– Kaikki, joiden kanssa juttelin, olivat aidosti kiinnostuneita meidän asukkaiden arjesta ja hyvinvoinnista. Minulle jäi vahva tunne siitä, että kaikilla oli aito halu tehdä hyvää meidän asukaskunnallemme.
Aktiivinen osa ympäröivää yhteisöä
Maaliskuussa 2023 Tähtirinteen tulevat naapurit kuulivat ensimmäisen kerran, että yksi tontilla sijainnut rakennus tullaan purkamaan ja kaavamuutosta lähdetään tekemään palvelutalon rakentamiseksi.
Kaavoitusvaiheessa Antti Heiskanen tapasi Vantaan kaupungin kaavoittajien kanssa naapurit tontilla, jonne he olivat tervetulleita keskustelemaan tulevasta.
– Henkilökohtainen kontakti varmasti auttoikin, sillä naapurihuomautuksia ei juuri tullut.
Myös Tähtirinteessä on haluttu jatkaa avointa vuoropuhelua ympäröivän yhteisön kanssa. Yksikössä on järjestetty avoimien ovien tilaisuuksia, joihin on kutsuttu niin lähialueen asukkaita kuin yhteistyökumppaneitakin tutustumaan toimintaan.
– Haluamme olla aktiivinen osa ympäröivää yhteisöä. Ihmisillä voi olla ennakkoluuloja tai pelkoja, jos ei tunneta toimintaa. Me olemme halunneet olla helposti lähestyttäviä ja avoimia, Katja kertoo.
Yhteyttä ympäristöön rakennetaan myös pienillä teoilla. Asukkaiden kanssa on esimerkiksi osallistuttu lähiympäristön siistimiseen.
– Olemme käyneet keräämässä roskia lähialueelta. Sellaisista asioista tulee hyvä mieli kaikille.
