Hiilineutraaliustavoitteet näkyvät käytännön tekemisessä
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on saavuttaa maanosan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Osana Aedifica Groupia Hoivatilat on mukana tässä tavoitteessa yhtenä Euroopan suurimpana sote- ja sivistyskiinteistöjen omistajana. Asian eteen tehdyt askelmerkit näkyvät niin valmiissa kuin valmisteilla olevissa kiinteistössä.
– Kartoitimme kolme vuotta sitten
Hoivatilojen lähtötilanteen ja määritimme ne asiat, joilla on suurin vaikuttavuus hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Tämän analyysin perusteella määritimme mittarit, joilla mittaamme tavoitteemme edistymistä. Voimme tyytyväisinä todeta, että portfoliomme kokonaisenergiankulutus on tippunut tavoitteemme mukaisesti ja olemme hyvällä polulla tässä asiassa.
Näin kertoo Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni energiankulutuksen suhteen tehdystä kehitystyöstä. Yhtiöllä on selkeä suunta ja konkreettiset toimenpiteet kokonaisenergiankulutuksen pienentämiseksi vuoteen 2030 asti, ja siinä ollaan suunnitellun mukaisessa vauhdissa. Merkittävänä kiinteistönomistajana Hoivatilat on velvollinen täyttämään EU-taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän tuomat vaatimukset.
Järkevästä kokonaisenergiankäytöstä pidetään Hoivatiloilla huolta sekä rakenteilla olevissa että valmiissa kiinteistöissä. Kun lasketaan kiinteistöjen hiilijalanjälkeä, kaikkein suurimmat päästöt eli 65–75 prosenttia aiheutuvat käytön aikana lämmitysenergian ja sähkön kautta. Valmiissa kiinteistöissä tehtävillä ratkaisuilla on kokonaisuuden kannalta siis iso vaikutus, Saarni muistuttaa. Hoivatilat rakennuttaa myös vuosittain merkittävän määrän uusia kiinteistöjä.
– Valmiit kiinteistöt tulevat olemaan omistuksessamme kymmeniä vuosia. Meidän on tiedettävä jo projektin alkuvaiheesta saakka, millaisilla valinnoilla pienennämme energiankulutusta rakentamisesta ylläpitoon.
Älykkäitä ratkaisuja
Faktoihin perustuvalla energiajohtamisella on iso merkitys, jotta hiilineutraaliutta edistävät toimenpiteet kohdistuvat oikeisiin kiinteistöihin tarkoituksenmukaisella tavalla, Saarni toteaa. Tässä oiva apu on digitalisaation ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet sekä tarkka seuranta.
Hoivatiloilla on jo useamman vuoden ollut käytössä automaattinen kiinteistökohtainen energiankulutusmittaus, minkä avulla voidaan faktoihin perustuen nähdä, mitkä kiinteistöt kuluttavat kaikkein eniten ja verrata niitä portfolion vastaaviin kiinteistöihin. Kun tähän dataan yhdistetään automaation tuomat tiedot kiinteistön lämmityksestä- ja ilmanvaihtojärjestelmistä sekä kiinteistön ominaisuudet, pystytään kuhunkin kiinteistöön tekemään tarkoituksenmukaisia parannuksia ja energiatehokkuustoimenpiteitä.
– Joskus näiden analyysien pohjalta voidaan todeta, että tähän kiinteistöön on järkevä tehdä laajempi energiaremontti, joka voi olla vaikkapa kiinteistön päälämmönlähteen vaihto, Saarni kuvaa.
Konkreettisena esimerkkinä Saarni mainitsee, miten sähkölämmityksellä toimivaan päiväkotikiinteistöön vaihdettiin älykkäät termostaatit, lisättiin lämpöpumppuja ja asennettiin aurinkopaneelit. Kiinteistön energiankulutus tippui yli 50 prosenttia.
Kun toimenpiteitä tehdään, voimme seurata tilanteen parantumista automaattisen kulutusseurannan kautta ja analysoida, että laskennalliset säästöt muuttuvat todeksi, mutta toisaalta nähdä myös se, jos jokin oletus ei toimi. Tätä työtä tehdään kiinteistö kerrallaan ja se on osa muutaman henkilön jokapäiväistä työtä.
Ei turhaa oikomista
Digitalisaatio ja ekologisuus ovat kiinteistöalalla juuri nyt paljon puhuttavia teemoja. Saarni huomioi, että Hoivatiloilla molemmat on osattu muuntaa onnistuneesti käytännön tekemiseksi. Hiilineutraaliustavoitteiden suhteen ei lähdetä oikomaan, vaan tarkastellaan jokaista kohdetta erikseen ja mietitään järkevin mahdollinen ratkaisu.
– Jos mietitään esimerkiksi uuden kiinteistön lämmitysmuotoa, niin jossakin kohteessa maalämpö voisi tulla kalliiksi pienen tontin ja huonon maaperän vuoksi. Silloin arvioidaan, mitä muita ympäristötavoitteita tukevia ratkaisuja voisimme tehdä.
Energiatehokkuutta parantavat investoinnit tulee miettiä laaja-alaisesti ja arvioida tehtävän investoinnin ja saatavan hyödyn suhdetta ja tarkoituksenmukaisuutta, Saarni tähdentää.
– Meillä on todella hyvä data, mihin päätökset pohjautuvat, ja se antaa erinomaisen pohjan tehdä tätä työtä. Keskiössä on kestävä tekeminen niin, että huomioimme sidosryhmät ja käyttäjät ja tarjoamme heille terveet ja turvalliset tilat.
Merkittävä tekijä hiilineutraaliustavoitteiden toteutumisessa on, että siihen sitoutuvat kaikki hoivatilalaiset. Järkevä energiankulutus ja pitkän tähtäimen hiilineutraaliuden askelmerkit otetaan huomioon heti hankekehityksestä alkaen.
– Myös uutta luodessa meillä on se ajatus, että nämä ovat joskus meidän valmiita kiinteistöjä, joissa pitää olla tietyt ratkaisut, jotta ne vievät tavoitteitamme eteenpäin. Hoivatiloilla on töissä huippuasiantuntijoita, jotka ovat näitä asioita edistämässä, Saarni sanoo.