Kaavakehitys vastaa tulevaisuuden tilatarpeisiin
Hoivakiinteistöjen toimivuus lähtee liikkeelle huolellisesta kaavoituksesta, jossa huomioidaan alueen palvelutarve ja kiinteistön saavutettavuus. Aikaa vievissä prosesseissa tulee olla selvillä tulevaisuudennäkymistä. Hoivatiloilla kaavakehitystä tehdään satojen kiinteistöjen vankalla kokemuksella.
Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenteen kehitys kertoo, että tarve ikäihmisten hoivapalveluille tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Tämä tarkoittaa, että myös hoivakiinteistöjä kaivataan entistä enemmän.
– 15 vuoden päästä esimerkiksi Helsingissä yli 75-vuotiaita tulee olemaan noin 40 prosenttia enemmän, mikä korreloi suoraan hoivan paikkojen kasvavaa tarvetta, havainnollistaa Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Kati Soini.
Kaavoituksessa ratkaisuja asian eteen tehdään jo nyt, jotta hoivapaikkoja olisi tarpeeksi tarjolla oikeaan aikaan. Hoivatiloilla kaavakehitys onkin tietoon ja analyyseihin nojaavaa päätöksentekoa, joka katsoo myös tulevaisuuteen. Koska kaavoitus vie aikaa, siihen tulee valmistautua hyvissä ajoin. Usein juuri ikäihmisten palvelut jäävät yleisellä tasolla vähemmälle huomiolle, Soini sanoo.
– Kun uusia asuinalueita kaavoitetaan, ei usein muisteta miettiä, millaista vanhushoivaa sinne tarvittaisiin. Tarve kuitenkin kasvaa tulevaisuudessa, joten meidän pitää nyt kaavoittaa ja varata tontit, jotta päästään rakentamaan ennen kuin tämä kasvaa ongelmaksi.
Tarkat kriteerit
Pitkäjänteistä ja tarkkaa, huolellista työtä – kaavakehityksessä huomioidaan hoivakiinteistön toimivuuden kokonaisuus. On esimerkiksi tärkeää, että hoivakiinteistöt sijaitsevat alueilla, joissa on hyvä julkinen liikenne.
– Tiedämme, että työntekijät kulkevat töihin usein julkisilla liikennevälineillä. Haluamme jo kaavoitusvaiheessa pitää huolen, että paikka on mahdollisimman saavutettava, mikä edesauttaa palveluoperaattorin henkilökunnan saamista, Soini toteaa.
Soini muistuttaa, että hoivarakentamiseen ei käy mikä tahansa tontti. Hoivarakennuksen tulee olla tietyn muotoinen, jotta se parhaiten palvelee työntekijöitä ja asukkaita. Normaali asuinrakennus ei tavallisesti käy, sillä tilaa tarvitaan kaksi kertaa enemmän per kerros. Kriteerit punnitaan vaakakupissa tarkkaan ennen päätöksentekoa.
– Jotta esimerkiksi yöhoitaja pystyy valvomaan hyvin koko kerrosta, pitää tilan olla yhtenäistä. Esimerkiksi t:n muotoinen rakennus toimii hyvin, sillä siinä on yksi piste, josta näkee koko kerroksen.
Tonttia kaavoittaessa olisi hyvä, että rakennus saataisiin sijoittaa kiinteistölle vapaasti parhaalla mahdollisella tavalla. Jos kaavoituksessa rakennukselle määritellään rajat, joiden sisällä sen on pysyttävä, voi se aiheuttaa haasteita.
– Hoivarakennus on erilainen kuin normaali asuinkerrostalo, Soini toteaa.
Hoivakiinteistöä rakennuttaessa on huomioitava myös Kelan asumismenojen enimmäismäärä. Asumistuki määrittelee usein hoivakiinteistöjen vuokratulojen määrää, kun taas rakentamisen hinta seuraa markkinahintoja.
– Kaavoituksessa tulisikin määritellä, että tontille pitää tulla hoivakiinteistö ja tonttihinnan tulisi ottaa tämä huomioon. Muussa tapauksessa hoivahankkeita on haastavaa saada käyntiin.
Vankalla kokemuksella
Kun hoivakiinteistöille etsitään tontteja ja hankitaan rakennuslupia, yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on äärimmäisen tärkeää. Hyvinvointialueet määrittelevät alueillaan sen, minkälaista ikäihmisten palvelutuotantoa mihinkin alueelle tulee antamalla puoltoja hankkeille.
Tiukan taloudellisen tilanteen takia harvalla hyvinvointialueella on juuri nyt mahdollisuutta investoida omaan palvelutuotantoon, joten yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa nousee olennaiseen asemaan. Hyvä keskusteluyhteys hyvinvointialueiden, palveluntarjoajien ja rakennuttajien kanssa edesauttaa hankkeiden toteutumista.
– Esimerkiksi yhteisöllinen asumisen määrää halutaan kasvattaa useilla hyvinvointialueilla, mutta sen toteuttaminen taloudellisesti on käytännön tasolla usein haastavaa. Tämän takia yhteisöllisen asumisen hankkeet yhdistetään usein ympärivuorokautiseen asumisen projekteihin. Pyrkimyksenä tässä on myös rakennusten muuntojoustavuus eri käyttäjäryhmien välillä. Tällaisten asioiden läpikäynti sidosryhmien välillä kuuluu asiaan, jotta kaavoitus ja hanke voidaan aloittaa, Soini sanoo.
Kaavakehityksen kaltaisessa monimutkaisessa kokonaisuudessa auttaa vankka kokemus.
Hoivatilat on toiminut lähes 20 vuotta, ja yhtiöllä on iso kiinteistökanta. Kaiken kaikkiaan Hoivatilat on toteuttanut lähes 300 erilaista kiinteistöhanketta ympäri Suomen. Niistä noin puolet on päiväkoteja ja puolet hoivakiinteistöjä.
–Olemme tehneet tätä työtä pitkäjänteisesti. Meillä on sekä kokemusta että hyvät yhteistyökumppanit. Panostamme siihen, että kiinteistömme ovat toimivia, hyvin rakennettu ja hyvin mietityillä sijainneilla, sillä ne jäävät meidän pitkäaikaiseen omistukseemme, Soini sanoo.