Espoon kristillinen koulu

Espoon kristillinen koulu, päiväkoti Aarteet ja Taidekoulu Talentti – Koulu ja päiväkoti vuokramallilla Espooseen

Espoon kristillinen koulu ehti toimia useissa väliaikaisissa tiloissa reilun parin kymmenen vuoden ajan, kunnes ensimmäisiin omaa toimintaa varten suunniteltuihin tiloihin päästiin alkuvuodesta -22. Laadukkaat ja turvalliset koulu- ja päiväkotitilat vuokramallilla noin 500 lapselle mahdollisti ja toteutti Hoivatilat.

Espoon kristillinen koulu

Asiakas Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys

Tyyppi Koulu ja päiväkoti

Sijainti Espoo

Oppilasmäärä 500 + 60

Valmistumisaika 11/2021

Tarkoituksenmukaisista tiloista on koulun kannatusyhdistyksessä haaveiltu ja erilaisia vaihtoehtoja tutkailtu koulun perustamisesta asti. Alkuvuodesta 2016 aloitettiin selvitykset mahdollisuudesta toteuttaa uudet tilat Espoon Matinkylään. Monien vaiheiden jälkeen, joulukuussa 2019, valittiin uuden koulurakennuksen toteuttajaksi julkisessa hankintamenettelyssä Hoivatilat. Kannatusyhdistyksessä tilahankkeen projektikoordinaattorina toimii Timo Kiiski, joka on ollut mukana uusien tilojen toteutuksessa alusta alkaen.

Omaa rakennuttamaan vai koulu palveluna?

Timo Kiiski kertoo, että hankkeen rahoitus- ja toteutusvaihtoehtoja analysoitiin kannatusyhdistyksessä huolella: puntarissa painottelivat tilojen omistaminen ja vuokraaminen. Oman kiinteistön rakennuttajaksi ryhtyminen todettiin yhdistykselle vaativaksi ja riskit suuriksi, koska rakennuttaminen vaatisi lisää osaamista ja resursseja koulun organisaatioon. Koulukiinteistö olisi pitänyt rakentaa vieraalla pääomalla ja lisäksi valmiin kiinteistön ylläpito olisi vaatinut paljon huomiota ja hallinnollisia lisävoimia – ja olisi vienyt huomiota pois yhdistyksen ydintoiminnoista.

Niinpä kannatusyhdistys valitsi hankintatavaksi vuokramallin ja pystyy näin jatkossakin keskittymään ja investoimaan ydintoimintaansa, laadukkaaseen opetukseen. Päätös ei kuitenkaan ollut helppo, sillä myös vuokramalliin sisältyi huolia. Yhdistyksessä koettiin, että vuokrakiinteistöihin liittyy jonkin verran väliaikaisuuden tuntua, ja se tahdottiin välttää. Haluttiin tiloille pysyvyyttä, laatua sekä kohtuullinen ja hyvin ennakoitava tilakustannuksen taso.

Kiiski kertoo heillä olleen kilpailutuksessa tiukat vaatimukset, jotka otettiin Hoivatiloilla vakavasti. Hän toteaa Hoivatilojen suunnitelman olleen erinomainen onnistuminen niin taloudellisten kriteerien kuin kiinteistön turvallisuuden ja toiminnallisuuden näkökulmista. Myös rakentamisvaihe ja lopputulos osoittivat, että kumppaniksi oli valittu oikea taho.

Kiiski kertoo myös, että heidän ei tarvinnut pelätä aikataulun venymistä tai yllätyksiä kustannuksissa, vaan yhdistyksessä pystyttiin tilaajan ja tulevan vuokralaisen roolissa keskittymään oman toiminnan siirtämiseen ja muutoksen läpivientiin. Hän toteaa muuton lukuvuoden keskellä olleen melkoinen urakka, mutta tunnelmat ovat ensimmäisten viikkojen jälkeen uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa hyvät.

Avara ja ajanmukainen Valotalo ihastuttaa

Turvalliset ja tyylikkäät yli 6 000 neliömetrin tilat erikoisluokkineen ja liikuntatiloineen tukevat oppimista ja monipuolistavat yhdistyksen toimintaa entisestään. Luokka- ja opetustilat mahdollistavat perinteiseen tapaan luokkahuoneissa opettamisen, mutta myös muunneltavuus on huomioitu niin kalusteilla kuin avattavilla seinillä.

Laatu ja kestävä kehitys olivat isossa roolissa rakennuksen suunnittelussa. Käytössä on maalämpö ja kokonaistaloudellisuutta tuetaan aurinkopaneeleilla. Myös materiaalivalinnat, hulevesien imeytys istutusalueilla, istutukset ja viherkatteet sekä harkitut, laadukkaat ja monikäyttöiset tilaratkaisut edustavat kestävän kehityksen mukaista suunnittelua.

Uusi koulukiinteistö on nimetty Valotaloksi. Nimen voi hahmottaa monella tasolla; valo on perinteinen kristillinen symboli, mutta myös tarpeeksi geneerinen, kaikkien ja kaiken ikäisten suuhun sopiva.

Juuri valo onkin ensimmäisiä sanoja, joita koulun rehtori Jonas Turunen käyttää puhuessaan rakennuksesta.

Myös akustiikka ja äänieristys ovat Turusen mukaan onnistuneet loistavasti: ääni kantaa luokassa mainiosti ja luokat on eristetty hyvin, vaikkakin tiloissa on paljon lasiseiniä. Valotalo asettuu Matinkylässä keskelle touhua ja tohinaa, kahden varsin vilkkaasti liikennöidyn autotien väliin, mutta liikenteen äänet eivät kantaudu sisälle. Värimaailmakin on osoittautunut sopivaksi. Värejä on käytetty hienolla tavalla ja hillitysti, olematta kuitenkaan tylsä.

Koululle haluttiin juhlasali, johon koko koulun väki vanhempineen mahtuu. Se ei ollut ihan helppoa käytössä olleilla neliöillä. Nyt rakennuksen sydämen muodostaa L:n muotoinen kokonaisuus, jonka keskellä on lava. Toiseen suuntaan avautuu liikuntasali, toiseen ruokala. Lavalta aukeaa ikkunat kahteen suuntaan, seinät ovat kaunista puupanelointia ja avarassa tilassa on myös parvi.

Tilaan mahtuu 700 ihmistä, ja se tulee olemaan aktiivisessa käytössä myös koulunkäynnin ulkopuolella. Seurakunnat tulevat pitämään salissa jumalanpalveluksia, ja sulkapalloseura sekä voimistelijat ovat jo ottaneet tilan haltuun. Turunen kertoo, että tällainen keskikokoinen sali yleisötilaisuuksille onkin lähialueelta oikeastaan puuttunut, joten lisää kumppaneita on varmasti tulossa.

Myös monet muut tilat muuttuvat luontevasti päiväajan koulukäytöstä iltojen ja viikonloppujen harrastus- ja kokoontumiskäyttöön, mikä huomioitiin suunnitteluratkaisuissa mm. kulkureittien ja kulunvalvonnan suhteen. Aktiivista käyttöä koulutoiminnan ulkopuolella tukee myös koulun sijainti: koulu sijaitsee Matinkylän urheilupuiston naapurissa, erinomaisten kulkuyhteyksien äärellä. Kaiken kaikkiaan uudet tilat ovat ihastuttaneet niin oppilaita, henkilökuntaa kuin alueen asukkaitakin. Rehtorin mieleen on jäänyt erityisesti erään kolmosluokkalaisen sanat; oppilas oli kotona tuumannut vanhemmilleen, että pääsisipä taas jo koululle, kun siellä on nyt niin mukavaa.