Hoivatilojen askelmerkit hiilineutraaliuteen
Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelman mukainen tavoite on, että maanosa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Suomen ilmastopolitiikassa tähtäin on vielä korkeammalla: ilmastopolitiikkamme kunnianhimoinen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Merkittävänä kiinteistönomistajana Hoivatilojen tulee olla samassa vauhdissa kansallisen ohjelman kanssa. Hoivatilojen kiinteistöjohtaja Juhana Saarni kertoo, että alkukesästä tehtiin mittavaa ja perusteellista kehitystyötä yrityksen vastuullisuusohjelman parissa. Nyt on selvitetty, mitä päätöksiä ja toimenpiteitä hiilineutraaliustavoite yhtiöltä vaatii ja hihat kääritty asioiden edistämiseksi.
– Noin miljardin euron kiinteistösalkkumme velvoittaa kiinnittämään huomiota vastuullisuuteen, ja painoarvoa lisää se, että kiinteistö- ja rakennusala on merkittävä päästöjen aiheuttaja. Koko toimialalta vaaditaan siis vahvoja toimia, sanoo Saarni.
Lähtötilanne Hoivatiloilla on melko hyvä: kiinteistökanta on kohtuullisen uutta, reilun kymmenen vuoden aikana itse kehitetty ja rakennutettu. Rakentaminen itsessään tuottaa aina päästöjä, mutta suuremmat vaikutukset luo kiinteistöjen käyttö: minkä verran ja miten tuotettua sähköä kiinteistö käyttää ja kuinka lämmitys toteutetaan.
Saarni avaa vaikutuksia Hoivatiloilla tarkemmin: kun yhtiö tekee vuodessa noin 120 miljoonan edestä uusia investointeja ja rakennuttaa kiinteistöjä, jotka jäävät kymmeniksi vuosiksi omaan omistukseen, on rakennuksen energialuokalla melkoiset vaikutukset. Niinpä yhtiön tavoitteena on jatkossa rakennuttaa A-energialuokan kiinteistöjä ja valita uusiutuvia lämmönlähteitä – yleensä maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Haasteita toteutukselle esimerkiksi maalämmön suhteen voivat aiheuttaa lähinnä tontin pieni koko tai maaperä, johon kaivoja ei voi porata.
Tyypillinen päiväkotikohteen elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen jakautuminen
– Nämä valinnat voimme tehdä itse, ketju on täysin omissa käsissämme, vaikka kyseessä on epäsuorat, Scope 2 -luokan päästöt, sanoo Saarni.
Hoivatilojen portfoliossa on pieni määrä myös vanhempia, ostettuja kiinteistöjä sekä yksittäisiä alkuaikojen kohteita, joissa lämmitystapaa ei ole mietitty samoista lähtökohdista kuin nykyään. Näihin kiinteistöihin tullaan tekemään energiaremontteja, ja luonnollisesti tarkastellaan, onko joukossa kohteita, joiden remontointi ja omistaminen ei ole enää järkevää ja strategian mukaista.
Tärkeimmät työkalut hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa ovat energialaskenta ja hiilijalanjälkilaskelma. Saarni kertoo, että Hoivatiloilla on nyt tunnistettu, millä toimilla tavoitteeseen päästään. Merkittävää työtä tehdään kohde kerrallaan.
– Asia koskettaa tietysti koko tilaaja-urakoitsija-käyttäjä-ketjua. Me tilaajana määritämme, millä lämpö tuotetaan ja millaisia laitevalintoja tehdään, urakoitsija hoitaa esimerkiksi työmaan aikaiset lämmöt ja materiaalit, vuokralainen puolestaan valitsee sähkösopimuksen. Omalla toiminnallamme haluamme kannustaa myös kumppaneitamme ekologisempiin valintoihin.
Saarni lisää, että myös monet Hoivatilojen vuokralaiset ovat selkeästi aloittaneet Suomen tavoiteraamiin tähtäämisen esimerkiksi vaihtamalla vihreisiin sähkösopimuksiin ja edellyttämällä uudiskohteisiin ekologisia lämmönlähteitä. Datan avulla Hoivatilat pystyy tukemaan operaattoreita ympäristöystävällisissä valinnoissa ja kiinteistöjen käytössä.
Myös rakennusmateriaalit muodostavat osansa hiilijalanjäljestä. Hoivatilat suosii puurakentamista, mutta tietysti esimerkiksi betonia käytetään, kun se on tarpeen ja tarkoituksenmukaista. Järkevä kokonaisuus on aina se, mihin tähdätään. Puurakentamisen suosion kasvu tulee Saarnin mukaan jatkumaan, samoin lämmitysmuodoista maalämmön ja aurinkoenergian. Tulevaisuuden trendeistä alalla Saarni sanoo, että kierrätettävät rakennusmateriaalit tekevät tuloaan ja on mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea kehitys tuo mukanaan.
Suorat Scope 1-luokan vaikutukset puolestaan tulevat esimerkiksi toimistojen pyörittämisestä ja henkilökunnan kulkemisista: sijaitsevatko toimipisteet julkisten kulkuyhteyksien varrella, millaisia liikkumismuotoja ihmisiä kannustetaan käyttämään ja millaisia sähkösopimuksia toimistoihin tehdään. Käytännössä mitataan toimistojen energiankulutusta ja hankitaan uusiutuvasti tuotettua sähköä. Nämä suorat vaikutukset ovat kokonaisuudesta pienehkö osuus ja lähtökohdat ovat hyvät, joten Scope 1:n osalta hiilineutraaliustavoite on asetettu jo vuoteen 2030.