Monimuotoista asumista, palveluita ja työpaikkoja

Hoivatilat rakennuttaa parhaillaan Helsinkiin palvelukorttelia, joka on Suomessa poikkeuksellisen monipuolinen: arkea tulevat Malminkartanossa jakamaan ikäihmiset, Lapset ja kehitysvammaiset ihmiset. Palveluntarjoajiksi kortteliin tulevat Norlandia ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö.

Norlandia tuo palvelukortteliin Yhdessä-konseptinsa mukaisesti monipuoliset palvelut: päiväkodin, hoivakodin ja palveluasumisen. Teemoja ja toimintoja tullaan vielä syventämään; suunnittelupöydällä on pyöritelty niin koirapäiväkotia kuin ravintolatoimintaakin. Vastaava kokonaisuus löytyy jo Tuusulan Rykmentinpuistosta, Hoivatilojen ja Norlandian yhteishanke sekin.

Norlandia Hoivan maajohtaja Graziella Vartola iloitsee asumisen monipuolisuuden lisääntymisestä ja mahdollisuudesta toteuttaa useille osapuolille mielekästä yhteisöllistä toimintaa pian myös Helsingissä. Vartolan mukaan Malminkartanon alueen väestö on hyvin monipuolista, mikä tulee näkymään rikkautena myös palvelukorttelissa.

– Kokemuksemme Tuusulasta ovat erinomaisia, ja nyt pääsemme syventämään konseptia entisestään. Vastaamme varsinkin palveluasumisen tarpeen kasvuun, ja toimintamme laajuus mahdollistaa esimerkiksi sen, että asukkaan kunnon heiketessä hän voi siirtyä tehostetun hoivan pariin samassa palvelukorttelissa, kertoo Vartola.

Norlandian asumisen ja hoivan palvelut kattavat 66 tehostetun palveluasumisen paikkaa senioreille ja 42 kevyemmän palveluntarpeen asuntoa, päiväkodissa tulee temmeltämään 50 lasta. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö puolestaan toteuttaa 28
palveluasuntoa kehitysvammaisille.

Kortteliin tulee lukuisia yhteistiloja kaikkien asukkaiden ja päiväkodin väen käyttöön, mikä paitsi tuo sosiaalisia hyötyjä, edustaa ekologisuutta parhaimmillaan. Palvelukiinteistöjen suojaisalle sisäpihalle muodostuu yhteisöllinen piha-alue, jossa leikkipiha, hoivan piha, kehitysvammaisten piha ja kaikkien yhteispiha aistipuutarhoineen luovat virikkeellisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.

Turvallista ja hyvinvointia edistävää

Hoivayksikön johtaja Mira Ruusunen on vastannut Norlandialla
kohteen suunnittelusta hoivan osalta. Hän on ottanut pohjapiirroksia
myöten kantaa siihen, kuinka ikääntyneiden tarpeet
pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin ja kuinka tuoda
yhteisöllisyyttä asukkaiden arkeen.

Tilojen suunnittelussa on kauttaaltaan kiinnitetty huomiota niin turvallisuuteen, esteettömyyteen kuin tietysti viihtyisyyteenkin. Esimerkiksi tehostetun hoivan puolella yhteiset tilat suunniteltiin yleistä hoivakiinteistökäytäntöä pienemmiksi, mutta niitä on useampia. Näin voidaan muodostaa pienempiä ihmisryhmiä – kun asukkaita ja hoitajia on samassa tilassa vähemmän yhtä aikaa, pysyy äänimaailma rauhallisempana. Myös äänieristykseen, valaistukseen ja väreihin on kiinnitetty paljon huomiota, sillä esimerkiksi muistisairaat saattavat arastella liikkumista, mikäli he kokevat ympäristön levottomaksi.

Ruusunen kertoo, että myös tiloissa liikkumiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Esimerkiksi siirtyminen ryhmäkotien välillä on tehty mahdollisimman helpoksi ja henkilöstön kulku tiloissa mahdollisimman loogiseksi, mikä vähentää äänien muodostumista. Henkilöstölle tulee liikuteltavia työpisteitä, joissa on lukollista tilaa, joten esimerkiksi kirjauksien tekemistä varten ei tarvitse poistua asukastiloista toimistoon. Kevyemmän palveluasumisen tiloihin tulee erillinen sisäänkäyntinsä sähköisine tunnistusratkaisuineen, mikä mahdollistaa omaisille sujuvan kulkuyhteyden ilman henkilökunnan apua.

Kortteliin tulee lukuisia yhteiskäyttötiloja: huone, jonka voi varata esimerkiksi asukkaan jalkohoitoa tai hierontaa varten, esteetön kuntosali HUR-laitteilla, sauna ja oma pieni spa sekä useita ryhmätiloja, joissa voi esimerkiksi pitää hoitoneuvotteluita tai tehdä palapelejä.

Norlandia haluaa tarjota kuntouttavaa ja terveyttä tukevaa palveluasumista. Asukkaita kannustetaan ja motivoidaan liikkeelle lähtöön ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, vaikka ruokailemaan alakerran ravintolaan, sillä yhteisöllisellä asumisella on useita hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

Kyyneleitä kevätjuhlassa

Mira Ruusunen iloitsee jo siitä, kuinka luontevasti yhteisöllinen arki tulee muodostumaan, kun eri palvelut ja käyttäjäryhmät on huomioitu aivan alusta lähtien. Merkittävänä kohtaamispaikkana arjessa tulee varmasti toimimaan pihapiiri: sekä hoivakodilla että päiväkodilla on omat aidatut piha-alueensa, joilta pääsee koko korttelin yhteiselle sisäpihalle. Marjapensaat ja omenapuut, aistipuutarha, kesäkeittiö ja grillipaikka sekä isot oleskeluryhmät muodostavat viihtyisän ja turvallisen keitaan.

Ruusunen toteaa, että huomiot Norlandian Yhdessä-konseptista pääsivät yllättämään Tuusulassa. Alkuun henkilöstö suunnitteli päiväkodin ja hoivakodin yhteisiä tekemisiä aika vahvasti ohjatuiksi – yhteislaulusta linnunpöntön rakentamiseen – kunnes käytäntö osoitti, että ”pelkkä” yhdessä oleminen on usein parasta. Koronan vuoksi sisätiloissa ei ole aikaa yhdessä tosin vietetty, mutta ruokasalin lasiseinien läpi vilkuttelu ja ulkoilu yhteispihalla ovat nekin ilahduttaneet päivittäin.

Samaa sanoo Norlandian varhaiskasvatusyksikön hallinnollinen johtaja Satu Inkinen. Päiväkodin puolella on osoittautunut oikeastaan lähes toissijaiseksi, mitä naapureiden kanssa tehdään, sillä tärkeintä ovat kohtaamiset. Niitä osataan jo odottaa, ne herättävät tunteita – riemua, uteliaisuutta, liikutustakin. Pandemia esti Tuusulassa yhteisen kevätjuhlan perinteisen toteutuksen, mutta myös Teamsillä päiväkodista välitetyt tunnelmat kostuttivat silmäkulmia hoivakodin puolella.

– Monisukupolvinen yhteisö varhaiskasvatuksen parissa on rikkaus. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia lähellä, lapset oppivat vuorovaikutusta kaiken ikäisten kanssa ja ikäihmiset ovat pienistä seuralaisista haltioissaan, kertoo Inkinen.

Malminkartanon 50-paikkaisen päiväkodin teema tulee vielä tarkentumaan, mutta toiminnassa vahvasti kulkee mukana ainakin luonto. Pihan istutuslaatikoihin voidaan ikäihmisten kanssa kylvää siemeniä, seurata sadon kasvua ja lopulta nauttia oman puutarhan annista yhdessä.

Kaupunkikehitys ja asiakastarve kiikarissa

Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen tutustui vuonna 2018 tuoreeltaan Hoivatilojen palvelukorttelikonseptiin, jossa kehitetään ympäristön nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava yhteisöllinen kokonaisuus. Hän otti yhteyttä Hoivatiloihin, ja keskustelut johtivat yhteistyöhön.

– Kuntoutussäätiö pääsi eroon epäkuranteista tiloista ja me saimme upean mahdollisuuden kehittää aluetta. Siihen saimme kumppaneiksi Norlandian ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, ja myös Helsingin kaupunki on ollut aktiivisesti hankkeen kehityksessä mukana, summaa Haapio.

Kyseessä on Hoivatilojen selkeästi suurin hanke kautta aikain, eikä Suomessa ole toista yhtä monipuolista palvelukiinteistöä. Haapio kertoo, että lähtökohdiltaan hanke ei ole tyypillisimmästä päästä, sillä kaavaprosessin sijaan siinä hyödynnettiin voimassa olevaa kaavaa.

– Yhteisöllinen konseptimme vastaa sosiaalisen segregaation haasteisiin. Ihmisten ei tarvitse asua erillään muista määriteltynä sen mukaan, millaisia palveluita he tarvitsevat. Kaupunkialueella on elämää ympärillä ja hyvät joukkoliikenneyhteydet helpottavat läheisten vierailuja.

Vaikka prosessi on vienyt aikaa ja yllätyksiä on matkallekin mahtunut, sanoo Haapio asioiden vain loksahdelleen paikoilleen: operaattoreilla oli vahva tarve uusille tiloille ja Helsingin kaupunki antoi merkittävän mahdollisuuden yksityiselle sektorille alueella, ykkösprioriteettinaan palvella kaupunkilaisia mahdollisimman hyvin. Hanke vastaa monin tavoin kaupunkikehityksen trendeihin, ja sillä on toki myös merkittävä työllistävä vaikutus.

Haapio avaa Hoivatilojen olevan paljon enemmän kuin kiinteistön rakennuttaja ja omistaja. Yhtiössä työskentelee mm. sote-alan ammattilaisia sekä toimijakentän konkareita ja analyytikkoja, jotta voidaan varmistaa palvelun kokonaisvaltaisuus.