Annetaan historian näkyä - Hoivatilat

Annetaan historian näkyä

Merellisissä maisemissa, vain parin kilometrin päässä Oulun keskustasta, sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävä Toppilansalmi. Suojeltua kaava-aluetta on kehitetty pitkään, ja sen maamerkkinä kohoaa As Oy Tervahovin Siilot. Kansainvälisestikin huomioidun uudisasuinrakennuksen kyljessä oli pitkään tyhjillään 1920-luvulla rakennettu SOK:n mylly.

Siilotalojen suunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Pave Mikkonen ehti jo kertaalleen suunnitella myllyn muuttamisen asuinrakennukseksi, mutta projekti jäi kesken rakennuttajan konkurssin vuoksi. Mylly jäi luonnon armoille vielä muutamaksi vuodeksi, ja lopulta sen runko alkoi olla niin märkä, ettei sitä voinut enää turvallisesti rakentaa sellaisenaan uusiksi.

– Tehtäväni arkkitehtinä on parantaa rakennettua ympäristöä ja vaalia olemassa olevaa kerrostumaa arkkitehtuurin ja rakennustaiteen voimin. Niinpä koin, että nyt jäi hommat pahasti kesken, vieläpä historiallisessa kohteessa, kertoo Mikkonen.

Mikkonen otti yhteyttä Oulun kaupunkiin. Kaupungin kaavaosastolla ja rakennusvalvonnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan museossa oltiin yhtä mieltä siitä, että alueen kehitystä jarruttavalle myllyn rauniolle on tehtävä jotain.

Kaavassa suojeltu rakennus purettiin poikkeusluvalla, ja tilalle päätettiin rakentaa uusi, kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottava rakennus.

PAVE Arkkitehtien yhteistyökumppaneiksi hankkeeseen lähtivät Hoiva Mehiläinen, Hoivatilat ja RAVE Rakennus. Alkuvuodesta 2021 valmistuva uudisrakennus noudattelee lähes täysin vanhan myllyn kaupunkikuvallisesti tärkeää hahmoa, mutta myös muutoksia jouduttiin Mikkosen mukaan suunnittelussa tekemään:

– Hoivayksiköissä on aina ideaalikoko, ja niinpä rakennuksen kylkeen suunniteltiin toiseen kerrokseen ”vetolaatikko”, jotta saadaan oikea määrä huoneyksiköitä. Ratkaisu osoittautui arkkitehtuuria tukevaksi, ja sen alle saadaan suojaisa ja viihtyisä terassialue.

Siilot, ylhäällä vanhat ja alhaalla uudet, kohoavat Toppilansalmen maamerkkeinä ilmakuvissa 1960- ja 2020-luvulla. Alhaalla etualalle rakentuvassa kiinteistössä avaa ovensa alkuvuonna 2021 Hoiva Mehiläisen Mainiokoti Vuoksi. Rakennuttajana ja kiinteistön omistajana hoivakotihankkeessa on Hoivatilat.

Mikkonen kertoo, että maailmalla on paljon upeita esimerkkejä ”uudelleentulkituista” rakennuksista, mutta Suomessa arkkitehdit tuntuvat usein miettivän, että onko tämä silkkaa kopiointia. Alkuperäisen myllyn suunnitteli SOK:n pääarkkitehti Erkki Huttunen ja Mikkonen iloitseekin siitä, että on saanut piirtää oman kynänjälkensä Suomen hienoimpien funkkistalojen suunnittelijan työhön.

– Ja meidän molempien kynien jäljet kulkevat sulassa sovussa! Tämä tulee olemaan Siilotalojen kanssa todella kova kokonaisuus, piha-alueella pörrää jo nyt arkkitehtuurituristeja. Mutta ennen kaikkea myllyn uusi elämä on huomattava parannus alueen asukkaiden, uusien ja vanhojen, näkökulmasta.

Palasia puretusta myllystä on säästetty uudisrakennuksen sisustukseen:
muun muassa kellokortit ja putket tuovat historiaa taloon. Vanhoista isojen siilojen palasista tehdään pihapiiriin yhteisöllinen taideteos kuvataiteilija Jaakko Mattilan kanssa. Tervahovin ja sataman rouheus säilytetään, ja alueen historiaan nivotaan uusia kerrostumia.

Rakkaudesta lajiin

Mikkonen kertoo myllyhankkeen olleen toimistolleen iso riski, joka päätettiin ottaa rakkaudesta lajiin. Samalla hän nostaa hattua yhteistyökumppaneilleen Hoivatiloille ja Mehiläiselle: ammattilaisten
kanssa on äärimmäisen mukavaa tehdä töitä. Muissa Hoivatilojen ja PAVE Arkkitehtien yhteishankkeissa lähtökohtana on ollut julkinen hankinta.

Hoivatiloilla ymmärretään suunnittelun päälle: meidän annetaan tehdä se huolella, ja he tekevät oman sarkansa. Kun rakennuttaa omaan taseeseen ja sijoitukset ovat pitkäaikaisia, on laadulla merkitystä.

Mikkonen harmittelee, että kilpailutuksissa katsotaan usein vain hintaa. Vuokramallin hankintojen lisääntymisen myötä asiassa on kuitenkin ollut havaittavissa muutoksia.

– Pitkässä juoksussa laatu on edullisempaa, se on kunnissakin hoksattu. Hyvällä suunnittelulla saadaan niin esteettinen, toiminnallinen kuin rakentamisenkin laatu kohdilleen.

 

Lue lisää: