Asuntomessupääkaupunki satsaa yhteisöllisyyteen
Suomen Asuntomessujen tarina sai alkunsa Tuusulan Lahelanrinteestä vuonna 1970. Kaikkien aikojen suosituimpia Asuntomessuja Tuusula isännöi vuonna 2000, ja 50-vuotisjuhlamessuja vietetään Tuusulan Rykmentinpuistossa elokuussa 2020. Ei siis ihme, että Tuusulaa tituleerataan Suomen asuntomessupääkaupungiksi.
Tuusulan pormestari Arto Lindberg kertoo Asuntomessujen roolin olleen kunnan kehityksessä merkittävä. Maankäytön näkökulmasta varuskunta-alue Hyrylän ja Keravan välissä on sijoittanut aiemmat messut alueen länsipuolelle, jossa on nyt upeat omakotitaloalueet. Tulevia messuja Lindberg odottaa hyvissä tunnelmissa.
– Rakentamisvaiheessa asiat ovat edenneet kuten pitääkin, messualueella ja sen ympäristössä on parhaillaan kova tohina. Odotukset ovat korkealla. Odotamme korkealuokkaiselle alueelle paljon kävijöitä, tavoitteena on päästä 150 000 messuvieraan paremmalle puolelle.
Messualue sijaitsee Tuusulan keskustan ja palveluiden läheisyydessä. Aluetta kutsutaan raikkaaksi kyläkaupungiksi, jossa elävä kaupunkikeskus ja sen ympärille rakentuvat vehmaat puistokylät yhdistyvät.
Aiempiin, pientalovaltaisiin messualueisiin verrattuna Rymentinpuiston alue on monipuolisempi, sillä sinne rakennetaan myöskerrostaloja. Yhteensä alueelle rakentuu 27 pientaloa, kaksi kerrostaloa ja kaksi townhouse-kaupunkipientaloa. Mukaan mahtuu niin puurunkoisia taloja, hirsitaloja kuin kivitalojakin.
Valmistuttuaan Rykmentinpuistosta muodostuu noin 15 000 asukkaan naapurusto, jossa on mahdollista asua viihtyisästi eri elämänvaiheissa.
Rykmentinpuisto esittelee kaupunkiasumisen parhaat puolet kylämäiseen yhteisöön yhdistettynä. Yhteisöllisyys onkin merkittävässä roolissa Tuusulan kunnassa, ja sitä edistetään monin tavoin.
Asukkaita otetaan mukaan vaikuttamaan esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin kautta. Kuntalaiset pääsevät ensin itse esittämään parannus- ja kehittämisehdotuksia ja myöhemmin äänestämään suosikkejaan. Eniten ääniä saaneet toteutetaan. Vuonna 2019 päätettiin satsata mm. lasten kerhotoimintaan, kortteliolohuoneisiin, ikäihmisten liikuntapiiriin, uimapaikan kunnostamiseen ja Pidä Tuusula siistinä -talkoisiin. Vuositasolla osallistuvaan budjetointiin käytetään noin 100 000 euroa.
Yhteisöllisyyttä asuntomessualueelle tulee luomaan muun muassa palvelukortteli, joka toteutetaan Hoivatilojen Toiveiden kortteli -konseptin mukaisesti. Lindberg arvostaa korkealle palvelutoiminnan, varttuneen väen asumisen ja päiväkodin yhdistämisen.
– Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen on meillä strateginen, keskeinen tavoite. Pyrimme kunnan toimenpitein mahdollistamaan ja monipuolistamaan kuntalaistoimintaa ja esimerkiksi tapahtumien järjestämistä”, Arto Lindberg, Tuusulan pormestari.
– Olen todella tyytyväinen, että Tuusulaan syntyy uudenlainen palvelukortteli. Se tuo alueelle monipuolisuutta, vilskettä ja elämää. Tällaisiin toimintatapoihin tulee kannustaa, se tuo paljon uutta ja hyviä innovaatioita. Se sopii ja kuuluu tähän aikaan.
Sukupolvet yhdistävä arki
Asuntomessujen Toiveiden kortteliin rakennetaan kaksikerroksinen ikäihmisille suunnattu tuetun asumisen palvelutalo sekä palvelurakennus, joka yhdistää ympärivuorokautista tukea tarvitsevien hoivakodin ja päiväkodin monisukupolviseksi kokonaisuudeksi, tilallisia ja toiminnallisia
synergiaetuja hyödyntäen. Tuleepa kortteliin oma päiväkoti myös koirille sekä deli-kahvila.
UKI Arkkitehtien suunnittelema palvelukortteli valmistuu luonnonläheiseen Puustellinmetsän kaupunkikylään toukokuussa 2020. Korttelin palveluntarjoajat ovat olleet mukana vaikuttamassa suunnitelmiin ja päässeet tutustumaan samankaltaisiin kohteisiin. Näin suunnittelijat ja Hoivatilat omistajana ovat saaneet tärkeitä ja hyviä näkemyksiä siitä, mitkä ratkaisut toimivat, mitkä eivät.
Rakennukset rajaavat kortteliin selkeän, yhtenäisen piha-alueen, joka tulee olemaan tietyin rajoittein kaikkien korttelin käyttäjien ilona. Yhteiset toiminnot ja kohtaamiset mahdollistava virikkeellinen piha on suunniteltu niin, että myös ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaiden on helppo liikkua esteettömillä kulkureiteillä.
Koirapäiväkoti sijoittuu pihan keskelle, ja sen tilat toimivat myös väestönsuojana kaikille. Palvelutalon puolelle rakennus avautuu kesäkeittiönä, josta on suora näköyhteys myös lasten leikkialueelle.
Päiväkodin puolella rakennus on hyödynnettävissä katsomona sekä välinevarastona.
Rakennuksen monet yhteistilat mahdollistavat päiväkodin ja asukkaiden vuorovaikutuksen ja kanssakäymisen, mutta ne ovat myös täysin jaettavissa ja valvottavissa tarjoten turvallisen ja rauhallisen ympäristön elämiseen ja varhaiskasvatukseen. Sisätiloissa päiväkodin ja hoivakodin alueet jaotellaan värialueilla helposti tunnistettaviksi, ja värimaailma on yhteneväinen ulkopuolen murrettujen värisävyjen kanssa. Päiväkodin ja hoivakodin arjet kohtaavat valoisassa ruokalassa.
Toiminnallinen yhteispiha sekä monipuoliset yhteistilat kokoavat korttelin eri-ikäiset asukkaat, vierailijat, henkilökunnan ja päiväkotilapset kohtaamisiin ja aktiiviseen arkeen yhdessä.
Puu luo lämpöä
Asuntomessujen hallitseva rakentamistyyli Tuusulassa on puurakentaminen, ja se näkyy myös Toiveiden korttelissa, niin ulkona kuin sisätiloissa. Julkisivumateriaalina käytetään kuultokäsiteltyä puupaneelia ja -rimoitusta. Monimuotoinen katto tuo särmää ulkonäköön ja antaa mahdollisuuden korkeuseroihin rakennuksen sisällä.
Sisätiloissa puuta tuodaan mahdollisimman paljon näkyville, se luo lämpöä ja kodinomaisuutta. Sisäarkkitehtuurissa panostetaan ekologisiin, hengittäviin ja kotimaisiin materiaalivalintoihin. Kuten yleensä Asuntomessuilla, tuodaan tässäkin kohteessa sisätilojen rakenteisiin tavallisuudesta poikkeavia ja mielenkiintoisia elementtejä.
– Tilojen suunnittelussa olemme panostaneet viihtyisyyteen ja kodinomaisuuteen. Erityistä huomiota on kiinnitetty näkymien suunnitteluun, jotta ne olisivat mahdollisimman elämänmakuiset sisältä pihalle päin. Yhdessäolon mahdollistaminen vähintäänkin visuaalisesti näkymien avulla tuo virikkeellisyyttä ja ulottuvuuksia arjen ympäristöön, kertoo arkkitehti SAFA Sasu Alasentie UKI Arkkitehdeiltä.