Satamatien historiaa

Toppilan satamasta vietiin sotien jälkeen mm. lannoitteita kasvavan ja kehittyvän maatalouden tarpeisiin. Satamatien palvelukorttelin rakennus, joka tunnettiin aiemmin nimellä K21, valmistui Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (sittemmin Kemira, nyk. Yara) rikkihappovarastohalliksi vuonna 1954. Sen suunnitteli arkkitehti Tor-Eric Herler.

Rakennuksessa säilytettiin Suomen valtion omistamien kemikaalitehtaiden valmistamia, maatalouteen tarkoitettuja lannoitteita – toisin sanoen ruokapöytään päätyvien syötävien tuotteiden valmistukseen tarvittavia kemikaaleja. Omistus siirtyi Oulun kaupungille (vuodet 1964–1976), ja varastossa on ilmeisesti säilytetty kaupungin omistuksen aikaan hiekoitushiekkaa.

Oulun uusi syväsatama perustettiin Oritkariin vuonna 1970, jonka jälkeen satamatoiminnot Toppilansalmessa loppuivat vähitellen 1990-luvulle tultaessa. K21 jäi vähitellen vaille alkuperäistä käyttötarkoitustaan.

2000-luvun alussa Toppilansalmen alue osoitettiin asumiseen. Vuoden 2005 Asuntomessut järjestettiin Toppilansalmen vastarannalla, Toppilansaaressa. 2010-luvulla kaupunki suunnitteli pitkään käyttämättömänä olleen varaston purkamista. Tällöin oululainen arkkitehti Pave Mikkonen ryhtyi neuvottelemaan rakennuksen ostamisesta silloisen omistajan kanssa. Mikkonen oli jo aiemmin suunnitellut Toppilansalmen historialliseen satamamiljööseen useita vanhaa rakennusperimää kunnioittavalla otteella kohtelevia asumisen hankkeita.

Mikkonen teki tontista maanvuokrasopimuksen vuonna 2012. Useat visiot tontin tulevaisuudesta jäivät toteutumatta, kunnes lokakuussa 2021 jo aiemmin yhteistyötä tehneet Mikkonen ja Hoivatilat kohtasivat ja ryhtyivät suunnittelemaan eri toimintoja yhdistävää palvelukorttelia. Hyvin pian mukaan projektiin liittyi myös laadukkaan hoivan palveluita toteuttava Norlandia.

Museovirasto määritteli K21:n kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennuksen hahmo asetettiin suojeltavaksi kulttuurihistoriallisista ja kaupunkikuvallisista syistä. 

Suojelupäätöksen mukaan rakennuksen omaleimaiset piirteet, kuten ulkomuodon hahmo ja pitkittäissuunnassa kulkevat betoniset arkadit, tuli säilyttää uudisrakentamisen yhteydessä. Rakenteista valtaosa oli päätynyt heikkoon kuntoon, ja siksi merkittävä osa betonirakenteista valettiin uudelleen – vanhoilla, perinteisillä menetelmillä. Kantavana ajatuksena oli, että kaikki se, mikä voidaan kunnon perusteella säilyttää, säilytetään.

Kerroksellisuus oli yksi suunnittelun kantavimmista ajatuksista. Rakennuksen muokkaaminen modernilla twistillä oli luvallista, kunhan sen muoto säilyi. Värimaailmassa on haluttu säilyttää kerrostuma, joka kertoo myös Toppilansalmen satama-ajan historiasta. Värityksen inspiraationa toimivat alueella olleet nosturit ja muu teollinen historia, joista on poimittu rakennuksen ilmeeseen oranssin ja keltaisen sävyjä harmaan betonin rinnalle. Suunnittelussa korostui myös valon ja tilan leikki. Auringonvalolla, väreillä ja niiden heijastumilla luotiin mielenkiintoisia tiloja niin sisälle kuin ulos. 

Tontin asemakaava hyväksyttiin lokakuussa 2022. Kaupungin ja museoviranomaisten kanssa hankkeen suunnittelu, kaavoitus ja luvitus sujui hyvässä yhteisymmärryksessä. Vanhan purkaminen ja uudelleenrakentaminen alkoi 2023.

Urakka oli suuri ja vaati valtavan määrän alojensa ammattilaisia niin suunnittelun, kaavoituksen, luvituksen, rakentamisen kuin monen muunkin osa-alueen näkökulmasta. Parhaimmillaan rakennustyömaalla oli yhtenä päivänä noin 134 henkeä töissä, ja jokaisen panos oli merkittävä. Harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa 2024.

Rakennushanke eteni aikataulussaan pitkään jatkuneesta epätavallisesta maailmantilanteesta huolimatta. Satamatien palvelukortteli valmistui toimintojensa osalta joulukuussa 2024 ja omistusasuntojen osalta keväällä 2025, 70 vuotta rakennuksen alkuperäisen valmistumisen jälkeen.

Entinen varasto on muuntautunut komeaksi, nykyaikaiseksi sekä yhteisölliseksi asumisen ja palveluiden kokonaisuudeksi, josta hyötyvät sen asukkaiden lisäksi myös muut alueella asuvat sekä vierailijat. Tämä merkittävä ja monin tavoin merkityksellinen kohde on koko Suomenkin mittakaavassa hyvin ainutlaatuinen.