Lohjan Asuntomessut: Pitkän tähtäimen ajattelu on hankekehittäjälle parasta
Hoivatilat tuo Lohjan Asuntomessuille yhteisöllisen palvelukiinteistön, jossa tulee toimimaan päiväkoti, hoivakoti ja ravintola. Toiveiden kortteli -konseptin mukainen kiinteistö kohoaa Kumppanuuskortteliin, jossa sijaitsevat myös asumisoikeus- sekä vuokrakerrostalot. Vehreä piha kutsuu viihtymään ja touhuamaan.
Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Olli Haapio iloitsee siitä, että Hoivatilat on ollut mukana alueen kehittämisessä jo aivan alkumetreiltä.
– Päädyimme Kumppanuuskorttelin veturin rooliin kerrostalopuolen kilpailutuksen kautta. Luonnoksestamme pidettiin ja sen pohjalta lähdettiin yhdessä kehittämään aluetta kaavavaiheeseen. Kumppaneiksi lähtivät Lova ja TA, ja voin luvata, että rakenteilla on poikkeuksellisen hieno kohde, sanoo Haapio.
Vuonna 2017 käynnistynyt hanke oli ensimmäisiä, jossa Hoivatilat on ollut jo kaavavaiheessa mukana. Sittemmin malli on muodostunut Hoivatilojen tavaksi toimia: vastaavia kehityshankkeita on useita meneillään ja suunnitteilla.
Haapion mukaan filosofia hankkeissa on muodostaa alueen sydän – palvelukeskus, jonka ympärille on hyvä rakentaa niin asuntoja kuin muitakin palveluja. Pyörää ei ole keksitty uudestaan, mutta Hoivatilojen intressi hankekehittäjänä on poikkeuksellisen iso, sillä yhtiö jää rakennuttamiensa kiinteistöjen pitkäaikaiseksi omistajaksi.
– Näkökulmamme on syvällisempi ja monipuolisempi kuin myytäväksi rakennettavan paketin suunnittelu. Mietimme aina myös sitä, millainen alue tulee olemaan tulevaisuudessa. Usein olemme uuden alueen ensimmäisiä toimijoita, ja kannamme tietoista riskiä siitä, lähteekö alue kehittymään. Se nostaa omia panoksia ja vaikuttaa positiivisesti koko hankkeen laatuun, Haapio vertaa.
Niin kuntien, asukkaiden, työntekijöiden kuin muidenkin sidosryhmien tarpeisiin ja haaveisiin vastaaminen on Toiveiden kortteli -konseptin kärkiajatus: lähdetään yhdessä muokkaamaan kokonaista aluetta poikkeuksellisen tiiviillä yhteistyöllä, useat näkökulmat huomioiden ja katseet pitkälle eteenpäin suunnattuina.
Kumppanuuskorttelin voittoisan suunnitelman nimi oli Kohtaamisia. Kaavasuunnittelussa otettiin huomioon muun muassa ihmisten kulkureitit – niistä haluttiin tehdä luontevat kohtaamiset mahdollistavia. Koko korttelialueen läpi kulkee kevyen liikenteen väylä, viereen rakentuu vehreä Kaarnapuisto ja Hoivatilojen kiinteistössä sijaitsevan ravintolan etualalle levittäytyy aukio monipuolisille aktiviteeteille.
Messuista lisämaustetta hankkeeseen
Kun kohdetta rakennutetaan Asuntomessuille, tuo se hankkeeseen omat vivahteensa. Esimerkiksi aikataulu on yleensä poikkeuksellisen tiukkaan raamitettu. Se edellyttää erinomaista projektijohtoa ja hyviä kumppaneita rakentamisessa. Haapio pohtii, että tilanne on hieman paradoksaalinen: messutapahtuma tulee huomioida suunnittelussa, mutta kiinteistöjen varsinainen, kymmeniä vuosia kestävä käyttö, alkaa vasta sen jälkeen.
Näissä hankkeissa täytyy olla erikoisia toteutuksia ja innovaatioita, jotka houkuttelevat messuille, mutta kestävät hyvin aikaa.
– Eli yksi kuukausi ohjaa aika voimakkaasti kiinteistön loppuelämää. Se on meille hankekehittäjänä paitsi haaste, myös erittäin inspiroiva lähtökohta, summaa Haapio.
Hoivatilat lähteekin Asuntomessuille vain, jos on jokin uusi tarina kerrottavana. Lohjalla se on kumppanuusajattelu: muun muassa viereisten kiinteistöyhtiöiden kanssa integroituminen ja viihtyisä yhteispiha.
Pihasuunnittelun kärkenä kestävä ympäristörakentaminen
Lohjan messukohteen erikoisuus on kylämäinen yhteispiha. Eri kiinteistöjen tontteja ei ole palvelukiinteistön alueita lukuun ottamatta aidattu tai muuten rajattu, vaan talot sulkevat suojiinsa vehreän ja viihtyisän, aidosti yhteisen pihapiirin.
Poikkeuksellisen pihan suunnittelu oli kestävän ympäristörakentamisen pilottikohde, ja sen toteutti Nomaji maisemaarkkitehdit.
– Meidän arvoissa on tosi vahvasti luonnon ja elinympäristömme kunnioittaminen. Se koskee niin ihmistä kuin muitakin lajeja ja tulevia sukupolvia. Niinpä oli ilo päästä toteuttamaan tätä hanketta Hoivatilojen ja muiden kumppaneiden kanssa, kertoo Nomajin Varpu Mikola.
Pihan suunnittelussa ja rakentamisessa sovelletaan kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia: pihan ratkaisuilla tavoitellaan kestävän kehityksen mukaisia, resursseja tuleville sukupolville säästäviä ratkaisuja.
– Tarkoituksena on vaalia luonnon prosesseja, kuten veden kiertokulkua, elävää maaperää ja kasvillisuusalueiden monimuotoisuutta, täsmentää Mikola.
Kortteli ja sen lähiympäristö on suunniteltu niin, että siellä on turvallista liikkua, ja esteetön ympäristö mahdollistaa tasapuolisen saavutettavuuden kaikille. Suunnittelu lähti täysin puhtaalta pöydältä, sillä entinen saha-alue oli siivottu täysin tyhjäksi ja tasaiseksi. Piha kuitenkin henkii sahalaitoshistoriaa: puumateriaalien runsaaseen ja monimuotoiseen käyttöön on satsattu.
Pihalle ei tule lainkaan viikoittain leikattavaa nurmikkoa, vaan niittymäisempää, luonnollisempaa nurmea, mikä edistää lajien monimuotoisuutta. Pihasta pyritään tekemään mahdollisimman vehreä. Mikola kertoo, että runsaalla kasvillisuudella on iso merkitys miellyttävän pienilmaston aikaansaamisessa. Hyvä pienilmasto muutenkin viihtyisässä ympäristössä houkuttelee viettämään aikaa ulkona, touhuamaan ja tapaamaan naapureita.
Omenapuita, marjapensaita, luonnonkasveja, alueella menestyviä puutarhakasveja – monimuotoisen kasvillisuuden joukkoon lukeutuu paljon syötäviäkin kasveja. Asukkaiden käyttöön tulee viljelylaatikoita, joihin he pääsevät tietysti itse valitsemaan kasvit. Pihan kasvillisuuden sekä viljelylaatikoiden avulla myös päiväkodin lapsille voidaan opettaa ekologisuutta ja luonnon kiertokulkua.
Sadepäivä = paras päivä ulkoleikeille
Myös päiväkodin omaan pihaan tulee paljon luonnon omia materiaaleja, kuten käsittelemätöntä puuta ja kunttaa.
– Tehtaissa valmistettujen leikkivälineiden lisäksi tällä pihalla kiipeillään puun runkojen päällä. Synteettisiä pintamateriaaleja pihassa on vähemmän, ja luonnollisia, kuten hiekkaa ja soraa, taas enemmän. Pihan materiaalit ja kasvillisuus tukevat lasten mikrobitasapainoa parantaen vastustuskykyä, Mikola sanoo.
Yhteispihan erikoisuuksiin lukeutuu kaikkien käytössä oleva pihakaivo, johon johdetaan sadevettä viljelysten kasteluvedeksi. Vesi elävöittää myös hoivakodin pihaa: katolta johdetut vedet pulpahtavat pihalle ja jatkavat solisten matkaansa aidan alitse päiväkodin vesileikkipaikalle.
Lisäksi pihan painanteet ja pinnanmuotoilu on pyritty tekemään siten, että kasvit voivat hyödyntää sadevesiä, eikä niitä tarvitse erikseen kastella.
– Se, että kyseessä oli kestävän ympäristörakentamisen pilottikohde, mahdollisti monia osapuolille uusia – eikä välttämättä kaikkein edullisimpia – ratkaisuja. Esimerkiksi pihakaivo ja vesileikkipaikka mietityttivät aluksi tekniseltä toteutukseltaan, mutta niitä lähdettiin kuitenkin toteuttamaan.
Pihalle pyrittiin valitsemaan kestävällä tavalla tuotettuja, paikallisia tai kierrätettyjä materiaaleja. Niinpä toteutuksessa hyödynnettiin muun muassa työmaalta löytyneitä suuria kiviä.
Mikola iloitsee asenneilmapiirin muutoksesta rakentamisen kanssa työskentelevillä tahoilla: yhä useammin valitaan luonnonmukaiset, kestävän ympäristörakentamisen mukaiset ratkaisut. Positiiviseen kehitykseen ei Mikolan mukaan kuitenkaan tule tuudittautua, vaan tavoitteiden on oltava korkealla, ja rakentamisessa on pyrittävä edelleen kestävämpiin ja luontoystävällisempiin ratkaisuihin.
Kestävän ympäristörakentamisen rinnalla tärkeänä teemana suunnittelussa kulki yhteisöllisyys. Oleskelupaikat, kulkureitit ja toiminnot on kaikki suunniteltu mahdollistamaan naapuruston luonnolliset kohtaamiset pihapiirissä. Kun piha on valmis, tarjoaa se leppoisaa tekemistä ja seurattavaa varmasti jokaiselle. Korttelista löytyy myös ravintola sekä yhteiseen käyttöön suunniteltuja tiloja muistakin rakennuksista. Taloyhtiöiden palveluita, kuten saunaa, pesulaa ja kerhotilaa tullaan käyttämään ristiin.