Satamatien palvelukortteli – Rapistunut varasto sai uuden elämän
Satamatien palvelukorttelimme on Asuntomessujen historian suurin kohde – mutta se ei suinkaan ole ainoa asia, joka tekee Toppilansalmen historialliselle satama-alueelle valmistuneesta kokonaisuudesta erityisen. Poikkeuksellisen siitä tekee myös rakennuksen värikäs historia.
Vanha varastosiilo Oulun Toppilansalmessa nousi uuteen loistoonsa loppuvuodesta 2024, kun Hoivatilojen, PAVE Arkkitehtien ja Temotekin palvelukorttelihanke valmistui historialliseen satamamiljööseen sen vanhaa henkeä ja ilmiasua kunnioittaen.
Mistä rakennuksen tarina alkoi, ja millaisia käänteitä sen matkan varrelle on mahtunut?
Varasto K21 valmistui sataman naapuriin
Toppilan satamasta vietiin sotien jälkeen muun muassa lannoitteita kasvavan ja kehittyvän maatalouden tarpeisiin. Satamatien palvelukorttelin rakennus, joka tunnettiin aiemmin nimellä K21, valmistui Rikkihappo- ja superfosfaattitehtaat Oy:n (sittemmin Kemira, nyk. Yara) rikkihappovarastohalliksi vuonna 1954. Sen suunnitteli arkkitehti Tor-Eric Herler.
Rakennuksessa säilytettiin Suomen valtion omistamien kemikaalitehtaiden valmistamia, maatalouteen tarkoitettuja lannoitteita – toisin sanoen ruokapöytään päätyvien syötävien tuotteiden valmistukseen tarvittavia kemikaaleja.
Rakennus siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1964. Oulun uusi syväsatama perustettiin Oritkariin vuonna 1970, jonka jälkeen satamatoiminnot Toppilansalmessa loppuivat vähitellen 1990-luvulle tultaessa. K21:ssä säilytettiin muun muassa hiekoitushiekkaa, ja tiloja hyödynnettiin myös kalustovarastona. Aikansa rakennus seisoi myös kokonaan vailla käyttöä.
Kunnianhimoinen idea
2000-luvun alussa Toppilansalmen alue osoitettiin asumiseen, ja vuoden 2005 Asuntomessut järjestettiin vastarannalla, Toppilansaaressa. 2010-luvulla kaupunki suunnitteli pitkään käyttämättömänä olleen varaston purkamista. Tällöin oululainen arkkitehti Pave Mikkonen ryhtyi neuvottelemaan rakennuksen ostamisesta silloisen omistajan kanssa. Mikkonen oli jo aiemmin suunnitellut alueelle useita asumisen hankkeita, jotka kohtelivat vanhaa rakennusperimää kunnioittavalla otteella.
“Suomessa ei juuri ole aiempia esimerkkejä vastaavista uniikeista kohteista. Suunnittelun jatkoksi tarvittiin yhteisiin
arvoihin sitoutuneet toteuttajat. Uskon, että tällaisella kansainvälisen luokan esimerkillä on laajemminkin positiivinen vaikutus rakentamisen kulttuuriin ja arvomaailmaan.”
– Pave Mikkonen, PAVE Arkkitehdit
Mikkonen teki tontista maanvuokrasopimuksen vuonna 2012. Useat visiot tontin tulevaisuudesta jäivät toteutumatta, kunnes lokakuussa 2021 jo aiemmin yhteistyötä tehneet Mikkonen ja Hoivatilat kohtasivat ja ryhtyivät suunnittelemaan eri toimintoja yhdistävää palvelukorttelia. Nopeasti mukaan liittyi niin ikään molempien tuttu kumppani Temotek ja hyvin pian myös hoivan palveluita toteuttava Norlandia. Kaikki sitoutuivat yhteiseen tavoitteeseen, joka kunnioitti vahvasti alueen historiaa ja yhteisöllisyyden arvoja.
Vanhaa kunnioittaen kohti uutta
Museovirasto määritteli K21:n kaupunkikuvan kannalta tärkeäksi rakennukseksi. Rakennuksen hahmo asetettiin suojeltavaksi kulttuurihistoriallisista ja kaupunkikuvallisista syistä.
Museovirasto määritteli rakennuksen pitkittäissuunnassa kulkevat betoniset arkadit suojeltaviksi. Niiden alla kulkivat aikoinaan rautatiekiskot.
Suojelupäätöksen mukaan rakennuksen omaleimaiset piirteet, kuten ulkomuodon hahmo ja pitkittäissuunnassa kulkevat betoniset arkadit, tuli säilyttää uudisrakentamisen yhteydessä. Rakenteista valtaosa oli päätynyt heikkoon kuntoon, ja siksi merkittävä osa niistä valettiin uudelleen – vanhoilla, perinteisillä menetelmillä. Kantavana ajatuksena oli, että kaikki se, mikä voidaan kunnon perusteella säilyttää, säilytetään.
Kerroksellisuus oli yksi suunnittelun tärkeimmistä lähtökohdista. Rakennuksen muokkaaminen modernilla twistillä oli luvallista, kunhan sen muoto säilyi.
Värimaailmassa haluttiin säilyttää kerrostuma, joka kertoo menneen satama-ajan tarinaa. Värityksen inspiraationa toimivat alueella olleet nosturit ja muu teollinen historia, joista on poimittu rakennuksen ilmeeseen oranssin ja keltaisen sävyjä harmaan betonin rinnalle. Auringonvalolla, väreillä ja niiden heijastumilla luotiin kiinnostavia tiloja niin sisälle kuin ulos.
Iso urakka, ainutlaatuinen lopputulos
Vanhan, suojellun teollisuusvaraston muuntaminen asuin- ja palvelukäyttöön ei ole ihan pikkujuttu. Tontin asemakaava hyväksyttiin lokakuussa 2022. Kaupungin ja museoviranomaisten kanssa hankkeen suunnittelu, kaavoitus ja luvitus sujuivat hyvässä yhteisymmärryksessä. Vanhan purkaminen ja uudelleenrakentaminen alkoi vuonna 2023.
Urakka oli suuri ja vaati valtavan määrän alojensa ammattilaisia. Parhaimmillaan rakennustyömaalla oli yhtenä päivänä 134 henkeä töissä, ja jokaisen panos oli merkittävä. Harjannostajaisia vietettiin kesäkuussa 2024.
Rakennushanke eteni aikataulussaan pitkään jatkuneesta epätavallisesta maailmantilanteesta huolimatta. Palvelukortteli valmistui toimintojensa osalta joulukuussa 2024 ja omistusasuntojen osalta keväällä 2025, 70 vuotta rakennuksen alkuperäisen valmistumisen jälkeen.
– Näin valtavan hankkeen onnistuminen vaatii paljon joka taholta. Olimme loppuun asti kaikki samassa veneessä, yhteistyö toimi ja se näkyy hienossa lopputuloksessa. Saimme ohjattua tämän laivan yhdessä Toppilansalmeen – ja varpaatkin pysyivät kuivina, Kari Klemettilä, vastaava työnjohtaja, Temotek.
Entinen varasto on muuntautunut komeaksi, nykyaikaiseksi sekä yhteisölliseksi asumisen ja palveluiden kokonaisuudeksi, josta hyötyvät sen asukkaiden lisäksi myös muut alueella asuvat sekä vierailijat. Laadukas yhteistyö ja vahva keskinäinen luottamus olivat ratkaisevan tärkeitä yhteisen tavoitteen saavuttamisessa. Tämä merkittävä ja monin tavoin merkityksellinen kohde on koko Suomenkin mittakaavassa hyvin ainutlaatuinen.