Vahva vuosi kaikilla mittareilla

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2018 (tilintarkastamaton)

Suomen Hoivatilat Oyj Pörssitiedote 21.2.2019 klo 8.00

Olennaiset tapahtumat

• Tilikauden aikana valmistui 36 uutta kohdetta
• Hoivatilat AB perustettiin ja toimitusjohtajana aloitti Maria Frid
• Ensimmäinen kouluhanke rakenteille

Näkymät vuodelle 2019

Hoivatilat arvioi vuoden 2019 liikevaihdon olevan noin 23 miljoonaa euroa. Operatiivisen tuloksen arvioidaan olevan noin 40 % liikevaihdosta. Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvioidaan vuoden 2019 lopussa olevan 440 - 470 miljoonaa euroa. Ohjeistus perustuu sille oletukselle, että yhtiö ei vuoden 2019 aikana tee merkittäviä valmiiden sijoituskiinteistöjen ostoja tai myyntejä ja että kiinteistöjen arvonmäärityksessä käytettävät markkinatuottovaatimukset pysyvät nykytasolla.

Toimitusjohtaja Jussi Karjula:

Vuosi 2018 oli Hoivatiloille kasvun ja uusien liiketoiminta-avausten vuosi. Vietimme joulukuussa 10-vuotisjuhlia valoisissa merkeissä. Vahvan kehittämistyön ohella kaikki keskeiset tunnusluvut kasvoivat voimakkaasti: liikevaihdon kasvu oli lähes 40 %, sijoituskiinteistöjen arvo nousi 41 % ja kauden tulos kasvoi 45 %. Toimialalle poikkeuksellisen vahvoja tunnuslukuja ovat myös kiinteistöjen 100 % vuokrausaste ja 14,9 vuoden keskimaturiteetti. Hoivatilojen sopimuskannan arvo (=tuleva vuokrakassavirta) on noin 427 miljoonaa euroa. Toteutimme vuoden aikana 36 hoivan ja varhaiskasvatuksen tilahanketta Suomen kasvualueilla. Oma henkilöstömme ja yhteistyöverkostomme kasvoivat. Palvelimme pitkäaikaisia kumppaneitamme ja solmimme uusia asiakassuhteita.

Vuoden 2018 aikana teimme useita merkittäviä liiketoiminta-avauksia: perustimme tytäryhtiön Ruotsiin, toimme markkinoille tehdasvalmisteiset, siirtokelpoiset palvelukiinteistöt, käynnistimme ensimmäisen kouluhankkeen ja lanseerasimme Toiveiden kortteli -konseptin. Myös hoivakotien toteutusmallit uudistuvat. Yhä useammin vaikkapa vanhusten palveluasunnot toteutetaan kerrostaloon "hybridihankkeena", jolloin samassa talossa on monen tasoista asumista ja palveluja. Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi vuoden 2020 alussa valmistuva 65 palveluasunto- ja hoivapaikkaa käsittävä Kuopion Portti ja Kouvolassa rakenteilla oleva 60-paikkainen palvelukoti.

Hoivatilojen liiketoimintamalli rakentuu oman hankekehitystyön, rakennuttamisen, rahoittamisen ja omistamisen pohjalta. Tämä toimintamalli vaatii merkittäviä pääomia ja talouden huolellista johtamista. Uutena rahoitusratkaisuna Hoivatilat sopi huhtikuussa 2018 Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa 50 miljoonan euron pitkäaikaisrahoituksesta, josta allekirjoitettiin tuolloin ensimmäinen 30 miljoonan euron laina. EIP:n kanssa sovittu rahoitus yhdessä muun pankkirahoituksen kanssa mahdollistaa noin 100 miljoonan euron arvoisen investointikannan toteuttamisen. 

Viime viikkoina on keskusteltu runsaasti vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuspalveluiden toimivuudesta ja laadusta Suomessa. Hoivatilat on hoivan ja kasvatuksen laadukkaiden toimitilojen tuottaja. Yhtiön kiinteistökanta muodostuu nykyisten määräysten ja vaatimusten mukaan tuotetuista uusista tiloista. Ne tarjoavat toimivat puitteet hyvälle hoivalle ja kasvatukselle yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa nopeasti ja palvelutiloja tarvitaan runsaasti jatkossakin.

Hoivatilojen liiketoiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Perustehtävämme on luoda parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaneidemme kanssa. Haluamme mahdollistaa omistamissamme palvelukiinteistöissä toimiville asiakkaillemme hyvän palvelutoiminnan puitteet ja ylivertaisen asiakaskokemuksen. Julkisena yhtiönä meille on tärkeää vastuulliset toimintatavat ja luotettavuus sopimuskumppanina. Nämä periaatteet pohjautuvat yrityksen arvomaailmaan.

Tilikauden olennaiset tapahtumat

Tilikauden aikana valmistui 36 (34) kiinteistökohdetta, joista neljä sijoittui Uudellemaalle, neljä Turun alueelle, kolme Iisalmeen, Jyväskylän Lahden, Oulun alueelle sekä Ylivieskaan ja Mikkeliin kuhunkin kaksi. Lisäksi yksittäisiä hankkeita valmistui Tampereen alueelle, Turun alueelle, Hämeenlinnaan, Euraan, Kajaaniin, Kalajoelle, Lappeenrantaan, Poriin, Raaheen, Rovaniemelle, Sastamalaan, Sotkamoon, Uuteenkaupunkiin, Varkauteen ja Vaasaan.

Hallitus päätti optioiden antamisesta yhtiön avainhenkilöille. Optioilla merkittiin 150.370 kappaletta uusia yhtiön osakkeita 0,01 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Päätös optioiden antamisesta perustui Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 18.2.2016 hallitukselle antamaan valtuutukseen sekä yhtiön olemassa olevan osakepalkkiojärjestelmän ehtoihin. Optio-oikeudet on annettu yhtiön henkilöstön ja johdon sitouttamiseksi ja kannustamiseksi. Optio-oikeuksien antamiselle on siten yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Optioilla merkityt osakkeet ovat luovutettavissa vasta 31.12.2019 päättyvän sitouttamisjakson jälkeen. (Pörssitiedote 28.2.2018)

Yhtiö sopi Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa 50 miljoonan euron pitkäaikaisrahoituksesta, josta allekirjoitettiin huhtikuussa 2018 ensimmäinen 30 miljoonan euron laina. EIP:n kanssa sovittu rahoitus yhdessä muun pankkirahoituksen kanssa mahdollistaa noin 100 miljoonan euron suuruisen hankekannan toteuttamisen. (Pörssitiedote 23.4.2018)

Yhtiön hallitus päätti perustaa tytäryhtiön Ruotsiin. Hoivatilat AB:n toimitusjohtajana aloitti syyskuun 2018 alussa Maria Frid. (Pörssitiedote 5.6.2018)

Yhtiö lanseerasi uuden tuoteryhmän: tehdasolosuhteissa valmistettavat tilaelementtipäiväkodit. Ensimmäinen tilaelementtipäiväkoti valmistui Raaheen vuoden 2018 lopussa. (Pörssitiedote 13.6.2018)

Yhtiö tiedotti kesäkuussa Kuopion ydinkeskustaan rakennettavan Kuopion Portin hankkeesta. Kuopion Porttiin rakentuu Hoivatilojen omistukseen yhteensä 65 palvelu- ja hoiva-asuntoa käsittävä kiinteistöosakeyhtiö. (Pörssitiedote 13.6.2018)

Hallitus päätti jatkaa vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymää osakepalkkiojärjestelmää. Järjestelmä perustetaan osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja henkilöstön tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa henkilöstö yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. (Pörssitiedote 13.6.2018)

Hoivatilat myi kuusi kohdetta sisältävän kiinteistösalkun elokuussa 2018. Velaton kauppahinta oli 16,4 miljoonaa euroa ja kaupasta tuloutui noin 1,0 miljoonaan euron myyntivoitto. (Pörssitiedote 30.8.2018)

Ensimmäinen kouluhanke käynnistyi Siilinjärvellä. Tilojen vuokralainen on Siilinjärven kunta ja koulu on tarkoitus ottaa käyttöön elokuussa 2019. (Pörssitiedote 17.9.2018)

Myyntijohtaja Antti Kurkela ilmoitti jättävänsä yhtiön ja siirtyvänsä uusiin tehtäviin 1.2.2019 alkaen. Yhtiö käynnisti välittömästi uuden myyntijohtajan rekrytoinnin ja asiakkuustiimin vetovastuun otti väliaikaisesti toimitusjohtaja Jussi Karjula. (Pörssitiedote 4.12.2018)

Yhtiö asetti taloudelliset tavoitteet vuosille 2019 - 2021: liikevaihdon vuosittainen kasvu keskimäärin 30 %, operatiivinen tulos keskimäärin 40 % liikevaihdosta, omavaraisuusaste keskimäärin vähintään 30 %. Yhtiön osingonjakopolitiikan mukainen tavoite on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 % operatiivisesta tuloksesta. (Pörssitiedote 14.12.2018)

Toimintaympäristö - ikääntyminen ja sote keskiössä

Eurooppa ja Suomi kaupungistuu ja väestö ikääntyy. Kahden viime vuosikymmenen aikana Helsinki-Uudenmaan suuralueella väki on lisääntynyt lähes puolella miljoonalla ihmisellä. Jo noin 70 % väestöstämme asuu 14 suurimman kaupunkiseudun alueella. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli 502 tuhatta yli 75-vuotiasta henkilöä ja vuoden 2040 lopussa yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan olevan 925 tuhatta henkilöä (stat.fi). Ruotsissa kehityssuunta on hyvin samanlainen. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 50 % vuoteen 2030 mennessä.

Viime vuosien aikana Suomessa on ollut vahvasti pinnalla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sen keskeisenä tavoitteena on turvata hyvät palvelut kaikille ikääntyvässä ja keskittyvässä Suomessa. Lisäksi uudistuksella tavoitellaan noin kolmen miljardin euron kustannussäästöjä tulevina vuosina. Parhaillaan eduskunta käsittelee maakunta- ja sote-uudistuksen lakiesityksiä. Tällä hetkellä odotellaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa.

Maakunta- ja sote-uudistuksessa on tavoitteena perustaa uudet maakunnat, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirtää maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. Tällöin sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille.

Osa mahdollista sote-uudistusta on laki valinnanvapaudesta. Lain tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja ja parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Väestön ikääntyessä asumis- ja hoivapalveluiden tarve kasvaa voimakkaasti ja sekä yksityisten että kolmannen sektorin palveluntuottajien rooli on, ja tulee olemaan, palveluiden tuottamisessa keskeinen. Tämä suuntaus vahvistunee riippumatta siitä, toteutuuko sote-uudistus suunnitellussa muodossa vai ei. 

Yhteiskunnan sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöissä on runsaasti ikääntyneitä, elinkaarensa loppupuolella olevia kiinteistöjä sekä sisäilmaongelmista ja korjausvelasta kärsiviä tiloja, jotka vaativat uudistamista. 

Hoivatilat arvioi, että seuraavat yhtiön tunnistamat kehityssuunnat edesauttavat yhtiön kasvua:

• Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen
• Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen
• Julkisen sektorin velkaantuminen
• Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
• Sivistystoimen markkinassa päiväkotien ja koulujen rakennuskannan tila
• Palvelusetelin käytön yleistyminen varhaiskasvatuspalveluissa

Taloudellinen toimintaympäristö

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2019 Suomen BKT:n kasvu hidastuu 1,5 prosenttiin. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Talouskasvu hidastuu edelleen 1,3 prosenttiin vuonna 2020, minkä jälkeen kasvu hidastuu alle 1 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. (vm.fi, Taloudellinen katsaus, 17.12.2018)

Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan muun kuin asuinrakentamisen aloitusmäärä kääntyy, teollisuuden investoinneista huolimatta, laskuun vuonna 2019. Erityisesti liikerakennusten lupakuutiot ovat olleet vuonna 2018 voimakkaassa laskussa. Käynnissä on kuitenkin edelleen monia suuria hankkeita, joiden rakentaminen jatkuu vuonna 2019.

Muiden kuin asuinrakennusten lupakehitys oli 10 prosentin laskussa tammi-marraskuussa 2018 vuodentakaiseen verrattuna. Poikkeuksen muihin rakennustyyppeihin tekevät julkiset palvelurakennukset sekä teollisuusrakennukset, joille on myönnetty vuodentakaista enemmän lupia. Julkinen palvelurakentaminen, johon kuuluvat mm. sairaalat ja koulut, on edelleen kasvussa. Lupakehitys osoittaa kuuden prosentin kasvua tammi-marraskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Koulut ja sairaalat ovat yksikköhinnaltaan kalliita ja niiden vaikutus ylläpitää pitkään rakentamisen volyymia.

Korkojen oletetaan pysyvän lähivuosina edelleen alhaisina. Suomen Pankki ennustaa hienoista korkotason nousua lähivuosille. Ennusteen mukaan lyhyet korot pysyvät negatiivisina tai nollatasolla vuosien 2019-2020 ajan ja 10 vuoden obligaatiokorkokin noin yhden prosenttiyksikön tasolla. Suomen Pankki toteaa joulukuussa julkaistussa raportissaan, että nopein talouskasvun vaihe on Suomessa kuitenkin jo ohitettu, vaikka kasvu jatkuukin myös kolmen seuraavan vuoden ajan. (www.eurojatalous.fi)

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tilikauden 2018 aikana Hoivatilat panosti erityisesti uusien konseptien kehittämiseen. Vuoden aikana kehitettiin ja toteutettiin ensimmäiset modulaariset ja siirtokelpoiset päiväkotitilat Raaheen ja samalla konseptilla on käynnistetty kouluhanke Mikkeliin.

Palvelukorttelikonsepti jalostui vuoden aikana. Kehitystyöhön osallistettiin asiakkaita, suunnittelijoita, operaattoreita ja kuntien edustajia. Erilaisissa työpajoissa kehitetty Toiveiden Kortteli -konsepti lanseerattiin Kuntamarkkinoilla syyskuussa 2018. Tällä konseptilla toteutetaan palvelukortteli mm. Tuusulan asuntomessuille, jotka pidetään kesällä 2020.

Kiinteistöjen elinkaaren energiakustannuksia vähentävää kehitystyötä jatkettiin vuoden aikana. Jo aikaisempina vuosina käyttöön otetun älykkään lämmitysjärjestelmän ja valaistuksen lisäksi vuonna 2018 valmistui päiväkotikiinteistöjä, joissa on älykäs ilmanvaihto. Tarpeen mukaisessa tilakohtaisessa ilmanvaihdossa anturit mittaavat tilan hiilidioksidipitoisuutta ja lämpötilaa, ja säätimien avulla ilmanlaatu pysyy hyvänä koko päivän.

Vuoden aikana tehtiin myös merkittävää kehitystyötä yhtiön sisäisten prosessien tehostamiseksi. Vuoden aikana otettiin käyttöön Salesforce-järjestelmä rakennuttamisprojektien hallintaan ja tiedolla johtamiseen.

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 17,2 (12,4) miljoonaa euroa ja kasvua liikevaihdossa oli 38,9 % edellistilikauteen verrattuna. Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan vuokratuotoista. Liikevaihdon kasvu on valtaosaltaan seurausta yhtiön vuokralle annettujen kiinteistöjen määrän merkittävästä lisääntymisestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tuotot kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisesta olivat katsauskaudella 35,6 (25,1) miljoonaa euroa ja sijoituskiinteistöjen myyntivoitot 1,0 (0,0) miljoonaa euroa. Valmiiden sijoituskiinteistöjen käyvät arvot nousivat pääosin tuottovaateiden laskun sekä nettovuokratuottojen kasvun johdosta. Katsauskauden aikana valmistuneiden ja rakenteilla olevien sijoituskiinteistöjen käyvät arvot nousivat tuottovaateiden laskun sekä hankkeiden valmiusasteen kasvun ja valmiusasteen mukaan tuloutetun kehityskatteen myötä. Markkinoiden tuottovaateiden laskun johdosta yhtiön kiinteistöjen käypään arvoon suhteutettu nettotuotto laski 0,31 %-yksikköä tilikauden aikana (6,46 % -> 6,15 %). Vertailukaudella yhtiön kiinteistöjen käypään arvoon suhteutettu nettotuotto laski 0,46 %-yksikköä (6,92 % -> 6,46 %).

Katsauskauden nettovuokratuotot olivat 15,9 (11,4) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 39,7 %. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa valmiina ja vuokrakassavirtaa tuottamassa 120 (90) kappaletta kiinteistöjä, joiden nettotuottoprosentti katsauskauden lopussa oli 6,15 % (6,46 %). Nettotuottoprosentin lasku johtuu valtaosaltaan sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksessä käytettyjen tuottovaatimusten pienentymisestä.

Kiinteistöjen hoitokulut olivat -1,3 (-1,0) miljoonaa euroa. Kiinteistöjen hoitokulut kasvoivat 29,2 % edellisvuoteen verrattuna. Hoitokulujen kasvu selittyy valtaosaltaan kiinteistösalkun kasvulla vertailukauteen nähden.

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat -2,5 (-1,9) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 30,0 %. Katsauskaudella henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 17 (13). Hallinnon kulut olivat yhteensä -1,9 (-1,2) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 51,4 % edellisvuoteen. Hallinnon kuluja kasvattivat erityisesti panostukset tulevaan kasvuun Suomessa ja Ruotsissa sekä hankekehityspanostukset.

Liikevoitto oli 48,5 (33,3) miljoonaa euroa jossa oli kasvua 45,5 %.

Rahoitustuotot- ja kulut olivat nettomääräisesti -2,1 (-1,4) miljoonaa euroa. Katsauskauden verotettavaan tuloon perustuvat verot olivat -0,0 (-0,3) miljoonaa euroa ja pääosin kiinteistöjen käypien arvojen muutoksista johtuvat laskennalliset verot -9,4 (-6,1) miljoonaa euroa.

Tilikauden nettotulokseksi muodostui 37,0 (25,5) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 45,1 % edellisvuoteen. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,46 (1,05) euroa ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos oli 1,45 (1,04) euroa.

Tilikauden operatiivinen tulos oli 7,7 (5,4) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 41,0 %. Operatiivisen tuloksen osuus liikevaihdosta oli 44,6 % (43,9 %).

Ruotsin tytäryhtiön, Hoivatilat AB:n liiketoiminta käynnistyi syksyllä 2018. Ruotsin liiketoiminnasta ei kertynyt tuottoja tilikaudella 2018. Tilikauden kulut, 0,1 miljoonaa euroa muodostuivat pääosin palkka- ja muista kuluista, jotka sisältyvät konsernituloslaskelman lukuihin.

Investoinnit

Konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 364,3 (258,1) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 41,0 % edelliseen tilinpäätökseen. Katsauskaudella toteutettiin kokonaisuudessaan hankinta-arvoltaan 81,5 (67,2) miljoonan euron investoinnit kiinteistöihin. Valtaosaltaan uudiskohteiden rakennuttamisesta muodostuneet investoinnit kasvoivat 21,2 % edellisvuoteen verrattuna.

Yhtiö myi 30.8.2018 kuusi kiinteistökohdetta 16,4 miljoonan euron velattomalla kauppahinnalla. Kaupasta muodostui noin 1,0 miljoonan euron myyntivoitto.

Rahoitus

Yhtiön korollinen vieras pääoma oli katsauskauden lopussa 170,4 (110,1) miljoonaa euroa. Korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi tilikauden aikana nettomääräisesti 60,4 (38,1) miljoonaa euroa. Yhtiöllä oli 31.12.2018 rahoitusvaroja 41,5 miljoonaa euroa, muodostuen käteisvaroista (11,4 miljoonaa euroa), nostamattomista luottolimiiteistä (6,1 miljoonaa euroa), lainasopimusten perusteella nostettavista investointilainoista (14,0 miljoonaa euroa) sekä Euroopan Investointipankin (EIP) kanssa tehdyn rahoitussopimuksen mukaisen lainan nostamattomasta osasta (10 miljoonaa euroa). Yhtiöllä on lisäksi optio 20 miljoonan euron lisärahoitukseen EIP:ltä aikaisempaa sopimusta vastaavin ehdoin.

Yhtiön korkosuojauspolitiikan mukaan 30-50 prosenttia konsernin lainakannasta suojataan koronvaihtosopimuksin siten, että koko lainakannan keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on kaksi (2) vuotta +/- kuusi (6) kuukautta.  Yhtiön lainakannan suojausaste 31.12.2018 oli tilanteessa 35,8 (37,3) % ja lainakannan keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 1,93 (1,97) vuotta.

Kiinteistökohteet ja sopimukset

Yhtiöllä oli 31.12.2018 valmiina 120 (90) vuokrakassavirtaa tuottavaa kohdetta. Lisäksi keskeneräisiä ja aloitusvaiheen kohteita oli yhteensä 39 (39) kappaletta. Tilikauden aikana valmistui 36 (34) uutta kohdetta, joista yhden yhtiö hankki valmiina. Tilikauden aikana myytiin 6 kohdetta.

Yhtiöllä oli 31.12.2018 tilanteessa yhteensä 159 (129) vuokrasopimusta (esisopimukset mukaan luettuina), jotka jakaantuivat 31 (30) asiakkaan kesken. Sopimuskannan arvo oli 427,0 (316,0) miljoonaa euroa ja koko sopimuskannan keskimaturiteetti 14,9 (14,4) vuotta. Yhtiön kolme suurinta avainasiakasta muodostivat noin 54 (55) prosenttia yhtiön sopimuskannasta 31.12.2018. Suurimman asiakkaan osuus sopimuskannasta oli 27 (23) prosenttia, toiseksi suurimman 17 (22) prosenttia ja kolmanneksi suurimman 9 (10) prosenttia. Yhtiön asiakaskunta on muutoin hajautettu sekä päivä- että hoivakodeissa. Yhtiön merkittävimmät vuokralaiset ovat Suomen suurimpia hoiva- ja päivähoitoalan ketjuja ja tunnettuja brändejä.

Sopimuskannasta 65 (60) prosenttia muodostui Pääkaupunkiseudun/Uudenmaan, Tampereen, Lahden Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän alueilla sijaitsevien kiinteistöjen tulevista vuokratuotoista. Sopimuskannasta 20 (22) prosenttia muodostui muissa, yli 30.000 asukkaan kunnissa sijaitsevista kohteista ja 15 (18) prosenttia alle 30.000 asukkaan paikkakunnissa sijaitsevista kiinteistökohteista.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiön osakemäärä 31.12.2018 oli 25.439.229 (25.288.859) osaketta. Yhtiöllä ei ole hallussaan omia osakkeita. Yhtiön osakkeen päätöskurssi 31.12.2018 oli 7,90 (7,30) euroa ja osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo 201,0 (184,6) miljoonaa euroa. Katsauskauden aikana yhtiön osakkeen korkein päätöskurssi oli 8,53 (9,12) euroa ja alin päätöskurssi 7,20 (7,00) euroa. Vuoden aikana Suomen Hoivatilat Oyj:n osakkeiden vaihto oli 9,3 (6,5) miljoonaa kappaletta. Yhtiöllä oli 31.12.2018 yhteensä 8.913 (8.243) osakkeenomistajaa.

Liputusilmoitukset

Partnera Oy ilmoitti 13.11.2018, että sen ja sen määräysvaltayhtiöiden, Nurture Property Holding Oy:n ja Nurture Real Estate Holding Oy:n, yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus Hoivatiloissa on alittanut 15 %:n, 10 %:n ja 5 %:n rajan 12.11.2018.

Föreningen Konstsamfundet r.f. ja Kusinkapital Ab ilmoittivat 13.11.2018 perustettavan yhtiön lukuun (2Care Capital Ab), että perustettavan yhtiön yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus Hoivatiloissa on ylittänyt 5 %:n ja 10 %:n rajan 12.11.2018.

Clearance Capital Limited ilmoitti 24.12.2018, että sen hallinnoimien rahastojen yhteenlaskettu omistus- ja ääniosuus Hoivatiloissa on ylittänyt 5 %:n rajan.

Konsernirakenne

Tilikauden päättyessä 31.12.2018 Hoivatilat-konserniin kuului emoyhtiö Suomen Hoivatilat Oyj:n lisäksi tilikauden aikana Ruotsiin perustettu tytäryhtiö Hoivatilat AB sekä 131 (109) kappaletta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä. Emoyhtiön omistusosuus kaikista konserniyhtiöistä on 100 prosenttia. Tilikauden aikana myytiin 7 kiinteistöosakeyhtiön osakekannat: Koy Oulun Ukkoherrantie, Koy Uudenkaupungin Salmenkatu, Koy Paimion Kämmekkä, Koy Ulvilan Peltotie, Koy Nurmijärven Vehnäpellontie, Koy Kouvolan Toukomiehentie B ja Koy Turun Kukolantie.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Taloudelliset ja strategiset riskit

Globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa yhtiöön. Mikäli Suomen talous kehittyy tulevaisuudessa epäsuotuisasti ja alueelliset erot kasvavat, sillä saattaa olla haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Strategisiin riskeihin liittyvät muun muassa markkinoiden kilpailutilanne ja riippuvuus rajoitetusta määrästä asiakkaita. Toimialan kiinnostus sijoituskohteena on kasvanut voimakkaasti, jonka johdosta markkinoille on tullut uusia toimijoita. Yhtiön tuleva kasvu riippuu yhtiön liiketoimintastrategian onnistuneesta toteuttamisesta.

Hoivatilojen omistamat kiinteistöhankkeet on suunniteltu ja rakennutettu hoiva- ja päivähoitokäyttöä varten sekä näitä yhdisteleviin palvelukortteleihin. Yhtiö varautuu kuitenkin jo kiinteistöhankkeiden suunnitteluvaiheessa siihen, että kiinteistöjen tiloja olisi mahdollista muunnella ja siten hyödyntää myös muihin käyttötarkoituksiin kuin hoiva- ja päivähoitokäyttöä varten. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että kiinteistöjen käyttö muunlaisessa toiminnassa, kuten esimerkiksi asuin- tai toimistokäytössä olisi välttämättä mahdollista, mikäli kiinteistöjen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen tarve poistuisi. Toteutuessaan tämä riski voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin. Myös merkittävät lainsäädännön tai viranomaismääräysten muutokset voivat vaikuttaa yhtiön asiakkaiden liiketoimintaan ja sitä kautta kiinteistöjen kysyntään.

Yhtiön strategisena tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin. Hoivatilojen johdon arvion mukaan yhtiö voi hakea tuloksen kasvua pääasiassa uusien kiinteistöhankkeiden toteuttamisen ja liikevaihdon kasvattamisen kautta. Uusien kiinteistöhankkeiden toteuttaminen ja liikevaihdon kasvattaminen tavoitteen mukaisesti edellyttää yhtiön johdon arvion mukaan uusien kiinteistöhankkeiden löytämistä, nykyisten asiakkuuksien kehittämistä ja laajentamista, uusien asiakkuuksien hankkimista ja toiminnan maantieteellistä laajentamista. Ei ole takeita siitä, että yhtiö onnistuu uusien kiinteistöhankkeiden löytämisessä tai uusien asiakkuuksien hankkimisessa.

Operatiiviset riskit

Operatiivisiin riskeihin liittyy muun muassa riippuvuus avainhenkilöiden osaamisesta ja mahdolliset vaihtelut konsernin tuottamien kiinteistöjen kysynnässä. Minkä tahansa yhtiön kasvuyhtiöluonteeseen liittyvän riskin toteutumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Hoivatilojen kolme suurinta avainasiakasta muodostavat noin 54 prosenttia vuokrasopimuskannasta. Ei ole takeita siitä, että yhtiön suurimmat asiakkaat pysyvät maksukykyisinä. Muutoksilla avainasiakkaiden liiketoimintaympäristössä, strategioissa ja käyttäytymisessä tai yhden tai useamman avainasiakkaan vuokratulojen menetys voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Vahinkoriskit

Tapaturmatiheys on rakennusalalla suurempi kuin monilla muilla toimialoilla. Rakennustyömaat ovat luonteeltaan vaarallisia työympäristöjä, joissa voi sattua vakavia tapaturmia tai jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Kaikki mahdollisesti tapahtuvat tapaturmat vaikuttavat haitallisesti yhtiön liiketoimintaan ja sen henkilöstön hyvinvointiin. Yhteistyössä viranomaisten kanssa tehtävät onnettomuustutkimukset aiheuttavat kustannuksia ja viivyttävät rakennustöitä. Yhtiön vakuutusmaksut nousevat, mikäli tapaturmatiheys nousee. Lisäksi tapaturmat voivat aiheuttaa yhtiölle sekä sen johdolle ja työntekijöille soveltuviin lakeihin perustuvia siviili- ja rikosoikeudellisia vastuita. Tapaturmat voivat myös vahingoittaa yhtiön mainetta. Minkä tahansa henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän riskin toteutuminen voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Yhtiö rakennuttaa kiinteistöt luotettavilla ja kokeneilla rakennusliikkeillä tyypillisesti kokonaisvastuusuorituksena. Rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvinä riskeinä voidaan pitää mahdollisia kosteusvaurioita ja sisäilman epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä ja mainehaittoja Hoivatiloille. Riskeihin on varauduttu sopimusteknisin kirjauksin ja huomioiden, että urakoitsijan takuu rakennetuissa tiloissa on kaksi vuotta sekä KVR-urakan Yleisten Sopimusehtojen mukainen vastuu kymmenen vuotta.

Yhtiö arvioi, että sillä on toimialalla tavanomainen vakuutusturva ja tavanomaisiin vahinkotapahtumiin riittävä vakuutusturva. Kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksin. Yhtiön johdolla ja hallituksella on voimassa oleva vastuuvakuutus.

Rahoitukselliset riskit

Toiminnan mittakaavan tai maantieteellisen alueen laajentaminen edellyttää riittävää käyttöpääomaa sekä oman ja vieraan pääoman saatavuutta. Rahoitusmarkkinoilla mahdollisesti vallitseva epävakaa tilanne, rahoituksen saatavuuden mahdollinen yleinen heikkeneminen ja rahoituskustannusten kohoaminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön mahdollisuuksiin hankkia lisärahoitusta tulevaisuudessa tai heikentää kiinteistöjen likviditeettiä vaikeuttaen siten kiinteistöjen myyntiä.

Korkotason muutoksilla on merkittävä vaikutus kiinteistöalaan. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat vaikuttaa yhtiön rahoituskustannuksiin ja rahoitustuottoihin. Korkotason muutokset vaikuttavat yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen korkokuluihin, jotka kasvavat markkinakorkojen nousun mukana. Yhtiö seuraa tarkasti korkotason kehitystä ja suojautuu aktiivisesti korkotason muutosten vaikutuksilta. Yhtiö käyttää korkoriskin hallinnassa pääasiassa koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimusten käypä arvo ja sopimuksen mukaan maksettava ja saatava kassavirta riippuvat korkotason muutoksista. Sopimuksista yhtiölle muodostuvaa voittoa tai tappiota ei ole rajoitettu, jolloin esimerkiksi korkotason merkittävä laskeminen voi johtaa tilanteeseen, jossa koronvaihtosopimukset voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön kassavirtaan, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin. Vaikka yhtiö uskoo hallitsevansa korkoriskejään, ei voi olla varmuutta siitä, että yhtiön suojaustoimenpiteet ovat tehokkaita tai ettei korkovaihteluilla ole olennaisen haitallista vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Yhtiön vuokrasaamisiin liittyy riski siitä, että asiakkaat eivät kykene suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä. Yhtiön vuokrasopimukset sisältävät pääsääntöisesti 3-6 kk:n vuokraa vastaavan vakuuden, joka pienentää yhtiön näkökulmasta asiakkaiden mahdollisista maksuvaikeuksista aiheutuvia riskejä ja tulonmenetyksiä. Kiinteistöjen käyttöastetta ja vuokralaisten taloudellista tilannetta seurataan säännöllisin tapaamisin ja talousseurannan avulla.

Vastuullisuus ja ympäristöasiat

Hoivatilojen toimintaa ohjaavat yhtiön arvot, jotka ovat: asiakkaan auttaminen, arvon luominen asiakkaille, omistajille ja yhteiskunnalle, nopeus ja suoraviivaisuus sekä rohkeus. Yhtiö toteutti vuoden 2018 aikana yritysvastuun sisällön määritysprojektin, jossa arvioitiin ja määriteltiin toiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuuden painopistealueet. Samalla määriteltiin se, minkä tietojen pohjalta vastuullisuuden kehittymistä jatkossa arvioidaan. Hoivatilojen toiminta on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka määrittävät vastuullisuuden teemat.

Yhtiön tärkeimmät vastuullisuuden painopistealueet ovat asiakaslähtöinen tarjonta ja toimintatavat, ympäristövastuu, hyvinvoivat ihmiset ja kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen. Hoivatilojen visio on luoda ylivertainen asiakaskokemus asiakkaillemme sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana. Asiakaslähtöisessä tarjonnassa ja toimintatavassa painotetaan ylivertaista asiakaskokemusta ja käyttäjäkokemuksen jatkuvaa kehittämistä. Hoivatilat haluaa luoda toimivia, turvallisia ja muuntojoustavia hoivan ja kasvatuksen tiloja.

Ympäristövastuuseen liittyviä teemoja ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot ja materiaalit sekä hiilijalanjäljen minimointi.  Yhtiö suosii kiinteistöissään ekologisia lämmitysmuotoja. Asiakkaita kiinnostavat enenevissä määrin ekologiset ratkaisut ja hybridilämmitysmuodot, joissa yhdistetään useampi kuin yksi lämmitysmuoto. Valaistuksen osalta led-valaistus soveltuu hyvin päiväkoteihin, hoivakoteihin ja kouluihin, joissa valoja tarvitaan usein ympäri vuorokauden. Kaikki Hoivatilojen kiinteistöt ovat etävalvonnan piirissä. Tämän myötä kiinteistöjen lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan hallita keskitetysti yhdestä paikasta. Näin pystytään vaikuttamaan kiinteistöjen elinkaareen, säätämään lämmitystä ajankohtaan sopivaksi ja varmistamaan, että sisätiloissa vaihtuu oikea määrä ilmaa.

Hyvinvoivat ihmiset teemaan liittyen Hoivatilat haluaa tarjota työntekijöilleen mielenkiintoisia ja merkityksellisiä työtehtäviä ja olla innostava ja kehittyvä työympäristö. Hoivatilojen perustehtävä on luoda parempaa yhteiskuntaa ja palveluympäristöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa. Tämän perustehtävän toteuttamisessa yhtiö haluaa olla luotettava, selkeä ja vastuullinen kumppani.

Hoivatilat harjoittaa vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa. Yhtiö haluaa olla omistajilleen hyvää tuottoa tarjoava sijoituskohde osakkeen arvonnousun ja osingonmaksun kautta. Toiminnan tulee olla paitsi kannattavaa, myös jatkuvaa. Toiminnan tehokkuus ja kiinteistöjen korkea, 100% vuokrausaste ovat tärkeitä kannattavan liiketoiminnan perusperiaatteita.

Henkilöstö

Hoivatilat on kasvun ratkaisija. Olemme kasvuyhtiö, joka kasvaa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniverkostonsa kanssa. Asiakkaat ovat kaiken toimintamme keskiössä ja henkilöstömme yhteinen tavoite on tarjota ylivertainen asiakaskokemus sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana.

Hoivatilojen toimintatapa on verkostomainen. Verkoston koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaa pieni ja tehokas oma tiimi, joka työskentelee yhtiössä avaiprojektintehtävien parissa, kuten asiakkuudenhoidossa, hallinnossa, hankekehityksessä ja rakennuttamisessa sekä kiinteistöhallinnassa. Laajan ja asiantuntevan kumppaniverkoston kanssa yhteistyössä Hoivatilat toteuttaa vuositasolla mittavan määrän uusia kiinteistöhankkeita ja hallinnoi nykyistä kiinteistöomaisuutta.

Hoivatilojen palveluksessa oli vuoden 2018 lopussa toimitusjohtaja ja 18 työntekijää. Henkilöstöstä 11 työskenteli Oulun toimipisteessä, seitsemän Espoossa ja yksi Tukholmassa. Vuoden aikana rekrytoitiin neljä uutta työntekijää. Rekrytoinneilla vahvistettiin osaamispohjaa rakennuttamisessa, hallinnossa, markkinoinnissa, uusien liiketoimintakonseptien kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulussa. Lisäksi yhtiöllä on toimipisteet Espoossa ja Tukholmassa.

Yhtiön hallitus päätti 12.6.2018 jatkaa vuoden 2018 varsinaisen yhtiökokouksen hyväksymää henkilöstön pitkäjänteistä osakepalkkiojärjestelmää. Järjestelmä perustetaan osaksi yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Tarkoituksena on yhdistää omistajien ja henkilöstön tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa henkilöstö yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kaksi (2) ansaintajaksoa, ansaintajakso 1.6.2018-30.11.2019 ja ansaintajakso 1.6.2018-31.5.2021. Osakepalkkio-ohjelmaan sovellettava ansaintakriteeri on osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) ansaintajaksojen aikana. Järjestelmän perusteella maksetaan henkilöstölle palkkiona yhteensä enintään 250 000 osaketta ja rahaosuus, joka tarvitaan kattamaan palkkiosta osallistujille aiheutuvat verot.

Hallitus ja yhtiön johto

Hoivatilojen hallitukseen kuuluvat Pertti Huuskonen (puheenjohtaja), Satu Ahlman, Harri Aho, Kari Nenonen, Timo Pekkarinen ja Reijo Tauriainen. Mammu Kaario toimi hallituksen jäsenenä 27.3.2018 saakka.

Tarkastusvaliokunnassa toimivat Reijo Tauriainen (pj.), Harri Aho ja Kari Nenonen.

Palkitsemisvaliokunnassa toimivat Pertti Huuskonen (pj.), Satu Ahlman ja Timo Pekkarinen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostavat Stefan Björkman, Kalle Saariaho ja Johannes Winborg. Suomen Hoivatilat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena KHT Antti Kääriäinen.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jussi Karjula, varatoimitusjohtaja Riku Patokoski, talousjohtaja Tommi Aarnio, kiinteistöjohtaja Juhana Saarni sekä viestintäpäällikkö Riikka Säkkinen. Antti Kurkela toimi johtoryhmän jäsenenä 4.12.2018 saakka.

Yhtiökokouksen päätökset

Hoivatilojen varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2018 Oulussa. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilivuodelta 2017. Hoivatilojen tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Antti Kääriäisen. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen osinko, 0,13 euroa osakkeelta maksettiin 9.4.2018. Yhtiökokous hyväksyi lisäksi hallituksen esitykset, joiden mukaan hallitus sai valtuudet päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Lisäksi hyväksyttiin yhtiöjärjestyksen muutos yhtiökokouksen pitämispaikan osalta sekä nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista. Yhtiökokouksen päätökset on tiedotettu 27.3.2018. Päätökset ovat nähtävillä myös yhtiön internetsivuilla.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ei olennaisia katsauskauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

Taloudelliset tavoitteet vuosille 2019 - 2021

Suomen Hoivatilat Oyj on asettanut seuraavat taloudelliset tavoitteet vuosille 2019 - 2021:

• Liikevaihdon vuosittainen kasvu keskimäärin 30 %
• Operatiivinen tulos keskimäärin 40 % liikevaihdosta
• Omavaraisuusaste keskimäärin vähintään 30 %. Omavaraisuusasteessa on huomioitu 1.1.2019 sovellettavaksi tulevan IFRS 16-standardin vaikutus.

Hoivatilojen osingonjakopolitiikan mukainen tavoite on jakaa vuosittain osinkona vähintään 50 % operatiivisesta tuloksesta.

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päättyessä 163.393.199 euroa. Hallitus ehdottaa 26.3.2019 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että yhtiön jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkoa ehdotetaan jaettavaksi osinkoa 0,17 euroa osaketta kohden eli yhteensä 4.324.668,93 euroa, tilinpäätöshetken osakemäärällä. Ehdotettu osinko vastaa noin 56,4 % tilikauden operatiivisesta tuloksesta.

Hoivatilojen osingonjakopolitiikan mukainen tavoite on jakaa osinkona vähintään 50 % operatiivisesta tuloksesta. Mikäli osinkoa jaetaan, yhtiön kaikki osakkeet oikeuttavat samaan osinkoon. Operatiivinen tulos kuvastaa yhtiön liiketoiminnan kannattavuutta ilman kiinteistöjen käypien arvojen muutoksen vaikutusta. Yhtiön osingonjako perustuu osinkopolitiikan mukaisesti operatiiviseen tulokseen.

Tilikauden päättymisen jälkeen Hoivatilojen taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hoivatilojen maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksuvalmiutta.

Yhtiökokous

Vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous pidetään Helsingissä 26.3.2019 klo 15.00

Taloudellinen kalenteri vuonna 2019

Suomen Hoivatilat Oyj julkistaa tilikauden 2018 tilinpäätöstiedotteen 21.2.2019. Yhtiö järjestää tiedotustilaisuuden Helsingissä.

Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuulta 2019 julkistetaan 8.5.2019. Hoivatilojen puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkistetaan 22.8.2019 ja liiketoimintakatsaus tammi-syyskuulta 6.11.2019.

Oulussa 21.2.2019

Suomen Hoivatilat Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jussi Karjula, puhelin: +358 40 773 4054

Taulukko-osio

Tilinpäätöstiedotteen laadinnassa on noudatettu IAS 34-standardia. Yhtiö on noudattanut tilinpäätöstiedotteen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin 2017 tilinpäätöksessä lukuun ottamatta vuonna 2018 voimaan tulleita yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja.

Hoivatilat-konserni
Tuloslaskelma

Suomen Hoivatilat -konserni
Tase

Suomen Hoivatilat -konserni
Rahavirtalaskelma

Suomen Hoivatilat -konserni
Laskelma oman pääoman muutoksista

Suomen Hoivatilat -konserni
Tunnusluvut

Sijoituskiinteistöt

Yhtiön omistamat sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon. Vähäisen valmiusasteen kiinteistökohteet arvostetaan hankintamenoon. Kiinteistöjen käyvän arvon on määrittänyt ulkopuolinen asiantuntija ja auktorisoitu kiinteistöarvioitsija, Realia Management Oy. Kiinteistöarvioitsijan arviolausunto sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta 31.12.2018 tilanteessa on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Sijoituskiinteistöjen arvo oli katsauskauden lopussa 348,9 (247,1) miljoonaa euroa, josta valmiiden kiinteistöjen osuus oli 329,0 (231,4) miljoonaa euroa, keskeneräisten kohteiden arvo 18,4 (15,0) miljoonaa euroa ja hankintamenoon arvostettujen vähäisen valmiusasteen kohteiden arvo 1,5 (0,7) miljoonaa euroa.

31.12.2018 konsernilla oli keskeneräisten ja aloitusvaiheen kiinteistöjen osalta sopimuksiin perustuva velvoite kiinteistöinvestointien saattamiseksi valmiiksi. Näiden velvoitteiden täyttäminen edellyttää konsernilta hankintamenoltaan noin 105,1 miljoonan euron suuruisia investointeja kiinteistöihin.

* Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen on toiminut Rakennusliike Lehto Oy:n emoyhtiön Lehto Group Oyj:n hallituksen puheenjohtajana 11.4.2018 saakka. Rakennusliike Lehto Oy:tä ei 11.4.2018 jälkeen lueta Suomen Hoivatilat Oyj:n lähipiiriyhtiöksi.

Tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit sekä muut muutokset laskentaperiaatteissa

IFRS 15 -standardi on tullut voimaan 1.1.2018 alkaen ja se korvasi aikaisemmat IAS 18 Tuotot ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardit. Hoivatilat-konsernin myyntituotot muodostuvat kokonaan vuokrasopimuksiin perustuvista vuokratuotoista, IFRS 15-standardilla ei ole merkittäviä vaikutuksia konsernin taloudelliseen raportointiin.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit korvasi IAS 39-standarin 1.1.2018 alkaen. Uuden standardin merkittävimmät muutokset liittyvät rahoitusinstrumenttien, velkojen ja sijoitusten luokitteluun, luottotappioiden kirjanpitokäsittelyyn sekä suojauslaskennan säännöksiin. IFRS 9-standardin vaikutukset taloudelliseen raportointiin ovat vähäisiä.

Muutokset IFRS 2 Osakeperusteisesti maksettavien liiketoimien luokittelu ja arvostaminen-standardiin tulivat sovellettavaksi 1.1.2018 alkaen. Muutokset selventävät tietyntyyppisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyä. Ne koskevat kolmea osa-aluetta: käteisvaroina maksettavien maksujen arvostaminen, osakeperusteiset maksut, joista on vähennetty ennakonpidätys sekä osakeperusteisten maksujen muuttaminen käteisvaroina maksettavasta omana pääomana maksettavaksi. Muutoksen käyttöönoton johdosta osakepalkkiojärjestelyt, jotka maksetaan ennakonpidätyksen jälkeen nettomääräisesti osakkeina, kirjataan kokonaisuudessaan osakkeina selvitettävinä järjestelyinä huolimatta siitä, että yhtiö maksaa verot rahana palkkionsaajien puolesta. IFRS 2 -muutosten käyttöönotto kasvatti yhtiön avaavan taseen 2018 omaa pääomaa 0,5 miljoonalla eurolla.

Laskentaperiaatetta kiinteistöverojen käsittelyn osalta on muutettu siten, että koko vuoden kiinteistövero on nyt kirjattu kuluksi vuoden alussa. Aikaisemmassa käytännössä kiinteistövero kirjattiin IFRIC 21 mukaisesti velaksi taseeseen velan syntymishetkellä ja kiinteistövero jaksotettiin kuluksi ajan kulumisen perusteella. Vertailukauden 1.7. - 31.12.2017 luvut on oikaistu vastaamaan uudistettua laskentaperiaatetta.

Kiinteistöveron laskentaperiaatteen muutoksen vaikutus vertailukauden 1.7. - 31.12.2017 avainlukuihin:

Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat

IFRS 16 Vuokrasopimukset tulee noudatettavaksi 1.1.2019 alkaen. Yhtiön arvion mukaan standardi tulee vaikuttamaan sellaisten maanvuokrasopimusten kirjanpitokäsittelyyn ja esittämistapaan, joissa konserni on vuokralle ottajana. Standardi tuo nykyisin IAS 17 mukaan muina vuokrasopimuksina käsitellyt tonttien vuokrasopimukset konsernin taseeseen ja se kasvattaa konsernin sijoituskiinteistöjen arvoa ja pitkäaikaista vierasta pääomaa noin 34 miljoonaa euroa. Arviossa on otettu huomioon 31.12.2018 vuokratonttivaranto ja nykyiset sopimusehdot.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

SUOMEN HOIVATILAT OYJ
Oulu Lentokatu 2, 90460 OULUNSALO Espoo Bertel Jungin Aukio 3, 02600 ESPOO
asiakaspalvelu@hoivatilat.fi · www.hoivatilat.fi · Palvelunumero: 0207 349 100