Tiedotteet

Kasvun ja laajentumisen vuosi

Tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2019 (tilintarkastamaton)

Hoivatilat Oyj Pörssitiedote 21.2.2020 klo 8.00

1.1.2019 käyttöönotetun IFRS 16 -standardin vaikutukset katsauskauden avainlukuihin on esitetty jäljempänä kohdassa taloudellinen katsaus sekä taulukko-osiossa. Julkisesta ostotarjouksesta johtuvien kulujen vaikutus tulokseen oli 1,4 miljoonaa euroa (1,8 miljoonaa euroa ennen veroja).

Olennaiset tapahtumat

• Belgialainen Aedifica SA/NV Hoivatilojen pääomistajaksi
• Koulusektorille merkittäviä hankkeita, uusimpana Espooseen 500 oppilaan koulu 25 vuoden vuokrasopimuksella
• Vuoden aikana ennätykselliset 19 uutta vuokralaisasiakkuutta. Erityisesti julkisen ja kolmannen sektorin asiakkaiden määrä kasvoi.

Näkymät vuodelle 2020

Hoivatilat arvioi vuoden 2020 liikevaihdon kasvavan vähintään 20 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Operatiivisen tuloksen (EPRA) arvioidaan olevan noin 40 prosenttia liikevaihdosta. Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon arvioidaan vuoden 2020 lopussa olevan noin 600 miljoonaa euroa. Ohjeistus perustuu sille oletukselle, että yhtiö ei vuoden 2020 aikana tee merkittäviä valmiiden sijoituskiinteistöjen ostoja tai myyntejä ja että kiinteistöjen arvon määrityksessä käytettävät markkinatuottovaatimukset pysyvät nykytasolla.

Toimitusjohtaja Jussi Karjula:

Vuosi 2019 oli Hoivatiloille kasvun ja laajentumisen vuosi. Yhtiön organisaatio kasvoi ja vahvistui, yritys laajensi tarjoamaansa ja solmi runsaasti uusia asiakkuuksia. Samalla keskeiset tunnusluvut kehittyivät myönteisesti. Sekä taseen tunnuslukujen että myynnin mittareilla Hoivatilat rikkoi aiemmat ennätykset.

Merkittävimmät kasvuluvut yhtiö saavutti sijoituskiinteistöjen ja sopimuskannan arvossa, jotka molemmat kasvoivat noin 40 prosenttia. IFRS 16 -standardin käyttöönotto kasvatti sijoituskiinteistöjen arvoa 28,6 miljoonaa euroa (sijoituskiinteistöjen arvon kasvu ilman IFRS 16 -vaikutusta 32,5 prosenttia). Yhtiön sopimuskannan arvo kuvaa vuokrasopimusten arvoa (ilman indeksikorotuksia) eli tuleville vuosille tiedossa olevaa liikevaihtoa. Sopimuskannan arvo oli vuoden lopussa 584,1 miljoonaa euroa. Sopimuskannan keskimaturiteetti nousi ennätykselliselle tasolle 15,8 vuoteen yhtiön solmittua useita 20-25 vuoden vuokrasopimuksia kuluneen vuoden aikana.

Liikevaihdon kasvu jatkui vahvana uusien kohteiden valmistumisen myötä, kasvua vuoden aikana 35,4 prosenttia. Kiinteistöliiketoiminnassa keskeinen tunnusluku osakekohtainen NAV kasvoi 17,1 prosenttia ollen 8,54 euroa osakkeelta. Tilikauden tulos oli 23,7 prosenttia edellisvuotta pienempi, johtuen erityisesti vertailuvuotta pienemmästä sijoituskiinteistöjen markkinoiden nettotuottovaatimusten laskusta. Tämä ilmenee tuloslaskelmalla olennaisesti pienempänä käypien arvojen muutoksena. Hankekehitystyössä olemme säilyttäneet tavoitteidemme mukaisen hyvän kehityskatetason.

Hoivatilojen liiketoiminta laajeni vuoden aikana monella tavalla. Ruotsissa liiketoiminta kehittyi suunnitellusti. Hoivatilat AB sopi viime vuoden aikana seitsemän kiinteistöhankkeen toteutuksesta. Näistä neljän rakentaminen käynnistyi vuoden 2019 aikana ja ensimmäiset kohteet valmistuvat keväällä 2020. Vuoden 2020 alkaessa Hoivatilat AB:n palveluksessa on kolmen henkilön tiimi sekä toimiva paikallisten kumppaneiden verkosto.

Asiakaskunnassa laajentuminen tapahtui erityisesti kuntasektorilla, mutta myös kolmannella sektorilla ja yritysasiakkaissa. Hoivatilat voitti päättyneen vuoden aikana seitsemän kuntien kilpailuttamaa hanketta sekä kaksi kolmannen sektorin julkista kilpailutusta. Näistä neljä oli kouluhankkeita.

Vuoden aikana yritys toteutti koulujen, päivä- ja hoivakotien lisäksi turva- ja lastenkoteja sekä erilaisia palveluita yhdistäviä hybridi- ja palvelukorttelikohteita. Hoivatiloilla on rakenteilla useita tällaisia monipuolisia asumisen ja palvelut yhdistäviä kohteita. Ensi kesän asuntomessuille Tuusulaan rakentuu palvelukortteli, jossa on päiväkoti, vanhusten hoivakoti, senioriasuntoja, ravintola sekä koirapäiväkoti.

Marraskuun 4. päivä belgialainen listattu hoivakiinteistöihin erikoistunut Aedifica SA/NV teki (suomalaisen kokonaan omistamansa tytäryhtiön Aureit Holdingin kautta) Hoivatilojen hallituksen suositteleman julkisen ostotarjouksen Hoivatilojen osakkeista. Varsinainen ostotarjous päättyi 3.1.2020 ja jälkikäteinen ostotarjousaika päättyi 27.1.2020, jonka jälkeen Aedifica ilmoitti 30.1.2020 omistavansa 98,2 prosenttia Hoivatilojen osakkeista. Aedifica on ilmoittanut toimittaneensa 15.1.2020 hakemuksen Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalle käynnistääkseen jäljellä olevia osakkeita koskevan osakeyhtiölain mukaisen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn. Hoivatilat jatkaa toimintaa suomalaisena yhtiönä osana Aedifica-konsernia. Ostotarjouksen toteutumisen myötä tilinpäätökseen kirjattiin kertaluonteisia, muun muassa neuvonantopalkkioista koostuvia kuluja 1,8 miljoonaa euroa, joka heikensi sekä tilikauden tulosta sekä operatiivista tulosta.

Katsauskauden olennaiset tapahtumat

Yhtiön haltuun palautui 23.134 yhtiön omaa osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmän 2015 ehtojen mukaisesti. Osakkeet palautuivat 27.2.2019, ja palautuksen jälkeen Hoivatilat Oyj:llä on hallussaan 23.134 omaa osakettaan. (Pörssitiedote 28.2.2019)

Ensimmäiset Ruotsin hankkeet käynnistyivät. Yhtiö sopi yhteensä kolmen päiväkotihankkeen toteuttamisesta Eskilstunaan, Ronnebyhyn ja Norrtäljeen. Päiväkotien yhteenlaskettu investointiarvo on noin 11 miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiö sopi alkuvuoden aikana neljästä kuntavuokralaisille toteutettavasta hankkeesta: kouluprojekti Mikkeliin sekä päiväkotihankkeet Ouluun, Rovaniemelle ja Vaasaan. (Pörssitiedote 26.3.2019)

Timo Wikberg nimitettiin Hoivatilojen liiketoimintajohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hänen vastuullaan on Hoivatilojen myynnin ja asiakaskokemuksen johtaminen ja kehittäminen. Aiemmin Timo on toiminut Attendo Oy:ssä erilaisissa liiketoiminnan kehittämis- ja johtotehtävissä, viimeksi myyntijohtajana. (Pörssitiedote 4.4.2019)

Hoivatilat allekirjoitti 11.4.2019 sopimuksen kotimaisesta 100 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta. Yhtiö voi laskea ohjelman puitteissa liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Rahoitusjärjestely monipuolistaa Hoivatilojen rahoituspohjaa sekä varmistaa konsernin normaalia investointi- ja käyttöpääomarahoitusta. (Pörssitiedote 11.4.2019)

Suomen Hoivatilat Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.3.2019 päätetty nimenmuutos rekisteröitiin kaupparekisteriin 9.5.2019. Yhtiön uusi toiminimi on Hoivatilat Oyj, englanniksi Hoivatilat Plc. (Pörssitiedote 9.5.2019)

Hoivatilat julkisti 4.11.2019 ennakkotietoja kolmannen vuosineljänneksen tuloksesta ja täsmensi vuoden 2019 ohjeistusta. (Pörssitiedote 4.11.2019)

Yhtiö ilmoitti 4.11.2019 että Hoivatilat ja Belgialaisen pörssiyhtiö Aedifica SA/NV:n ("Aedifica") kokonaan omistama Aureit Holding Oy ovat 4.11.2019 allekirjoittaneet yhdistymissopimuksen, jonka mukaan Aureit Holding Oy tulee tekemään vapaaehtoisen Hoivatilat Oyj:n hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen kaikista Hoivatilat Oyj:n osakkeista. Ostotarjouksessa tarjottava käteisvastike on 14,75 euroa osakkeelta. Hoivatilat Oyj:n hallitus antoi 6.11.2019 ostotarjousta koskevan lausunnon ja Aureit Holding Oy julkisti 8.11.2019 tarjousasiakirjan ja ilmoitti tarjousajan alkavan 11.11.2019. (Pörssitiedotteet 4.11.2019, 6.11.2019 ja 8.11.2019)

Yhtiön hallitus päätti 5.11.2019 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän osallistujille järjestelmän mukaisten osakepalkkioiden maksamista varten. Suunnatussa osakeannissa annetaan osakepalkkioon oikeutetuille vastikkeetta 63.400 kappaletta Yhtiön uusia osakkeita Osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti. Suunnatun Osakeannin jälkeen Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä, mukaan lukien Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet, on yhteensä 25.502.629. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 13.11.2019 ja kaupankäynti osakkeilla aloitettiin 14.11.2019. (Pörssitiedotteet 6.11.2019 ja 14.11.2019)

Yhtiö sai 22.11.2019 tiedon Clearance Capitalin julkaisemasta kielteisestä kannanotosta Aedifican kaikista Hoivatilojen osakkeista tekemää ostotarjousta koskien. (Pörssitiedote 22.11.2019)

Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys valitsi 25.11.2019 Hoivatilat Oyj:n toteuttamaan koulun ja päiväkodin uudisrakennushankkeen Espoon Matinkylään vuokramallilla. Valmis koulu luovutetaan käyttäjälle elokuussa 2021. Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta ja sopimuksen arvo noin 30 miljoonaa euroa. (Pörssitiedote 26.11.2019)

Aureit Holding Oy päätti 27.11.2019 muuttaa kaikista Hoivatilat Oyj:n osakkeista tekemänsä vapaaehtoisen Hoivatilat Oyj:n hallituksen suositteleman julkisen käteisostotarjouksen ehtoja siten, että tarjouksentekijän (yhdessä Aedifican ja Aedifican määräysvallassa olevien tahojen kanssa) on saatava omistukseensa enemmän kuin 50 prosenttia (ennen muutosta: enemmän kuin 90 prosenttia) Hoivatilojen ulkona olevista osakkeista ja osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Aureit Holding Oy ilmoitti 28.11.2019 täydentävänsä 8.11.2019 päivättyä tarjousasiakirjaa. Yhtiön hallitus täydensi 28.11.2019 ostotarjousta koskevaa lausuntoaan muuttamatta suositustaan. (Pörssitiedotteet 27.11.2019 ja 28.11.2019)

Aureit Holding Oy päätti 5.12.2019 korottaa osakekohtaisen tarjousvastikkeen 16 euroon ja tämän johdosta muuttaa kaikista Hoivatilat Oyj:n osakkeista tekemänsä vapaaehtoisen Hoivatilat Oyj:n hallituksen suositteleman käteisostotarjouksen ehtoja sekä jatkaa tarjousaikaa 3.1.2020 saakka. Hoivatilat Oyj:n hallitus täydensi 5.12.2019 tarjousvastikkeen korotuksen johdosta ostotarjousta koskevaa lausuntoaan. Aureit Holding ilmoitti 9.12.2019 täydentävänsä 8.11.2019 päivättyä tarjousasiakirjaa. (Pörssitiedotteet 5.12.2019 ja 9.12.2019)

Toimintaympäristö

Eurooppa ja Suomi kaupungistuvat ja väestö ikääntyy. Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa. Suomessa yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli puoli miljoonaa yli 75-vuotiasta henkilöä ja vuoden 2040 lopussa yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan olevan 925 000 henkilöä (stat.fi). Ruotsissa kehityssuunta on hyvin samanlainen. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Kahden viime vuosikymmenen aikana Helsinki-Uusimaa suuralueella väki on lisääntynyt lähes puolella miljoonalla ihmisellä. Jo noin 70 prosenttia Suomen väestöstä asuu 14 suurimman kaupunkiseudun alueella.

Hoivatilat arvioi, että seuraavat kehityssuunnat lisäävät yhtiön kasvu- ja toimintamahdollisuuksia:

• Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen

• Kaupungistuminen ja väestön keskittyminen

• Julkisen sektorin velkaantuminen

• Sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveyssektorilla rakennuskannan kunto

• Kuntien hankintakäytäntöjen muutos (vuokra- ja leasingmallit)

• Palvelusetelin käytön yleistyminen varhaiskasvatus- ja hoivapalveluissa

Yhtiö varautuu Suomessa mahdollisesti toteutuvaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmäuudistukseen seuraamalla tiiviisti hankkeen etenemistä ja varautumalla luomaan toimivan yhteistyösuhteen tuleviin soten järjestäjätahoihin.

Kiinteistötkin ikääntyvät

Kuntasektorin sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöissä on runsaasti ikääntyneitä, elinkaarensa loppupuolella olevia sekä sisäilmaongelmista ja korjausvelasta kärsiviä ja uudistamista tarvitsevia kiinteistöjä. Valtioneuvoston kanslia julkaisi 17.10.2019 Sisäilma ja terveys -selvityksen, joka kartoitti sisäilman laadun nykytilaa ja sisäilmaongelmien määrää yksityisellä ja julkisella sektorilla. Kuntien antamien vastausten perusteella merkittäviä ongelmia on 11-18 prosentissa eri rakennustyyppien kokonaisneliömäärästä. Suurimmat ongelmat ovat peruskoulu- ja lukiotiloissa, joista 60-70 prosenttia on rakennettu ennen vuotta 1980.

Hoivatilat on kiinnittänyt erityistä huomiota tilojen terveellisyyteen sisäilmaongelmien minimoimiseksi. Yhtiöllä on oma Terve Rakennus -konsepti, jota noudatetaan kaikissa kiinteistöhankkeissa. Digitalisaatio ja IoT mahdollistavat uudenlaiset seurantamenetelmät sekä sisäilmaan että kiinteistön rakenteisiin. Uuden tekniikan alueilla Hoivatilat toimii innovaatioiden soveltajana etulinjassa.

Vastuullinen rakennuttaminen ja elinkaariomistajuus ovat kiinteistöhankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa kantavia lähtökohtia, mikä tarkoittaa tilojen turvallisuutta, terveellisyyttä ja muunneltavuutta. Rakennuttamisessa suositaan vähähiilistä rakentamista, uusiutuvia materiaali- ja energiaratkaisuja sekä älykästä kiinteistöjen ohjausta ja valaistusratkaisuja.

Taloudellinen toimintaympäristö

Valtionvarainministeriö arvioi 18.12.2019 ilmestyneessä taloudellisessa katsauksessa, että vuonna 2019 Suomen BKT:n kasvu on 1,6 prosenttia. VM:n mukaan asuinrakennusinvestoinnit supistuvat ja tuotannollisten investointien kasvu hidastuu. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden ja ansiotason noustessa. Viennin kasvu kiihtyy palveluviennin ja laivatoimitusten seurauksena.

VM ennustaa BKT:n kasvavan vuonna 2020 noin yhden prosentin. Palveluviennin kasvu jatkuu nopeana ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana. Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tasaisena. Kotitalouksien tulojen kasvua pitää yllä ansiotason nousu. Julkisen kulutuksen kasvun kiihtyminen nostaa kotimaisen kysynnän osuutta. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän ensi vuonna asuinrakennusinvestointien supistuessa. Työllisten määrä nousee 0,5 prosenttia v. 2020. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen nousu heikentävät työllisyyden kasvua. Nimellisansiotason arvioidaan nousevan kolme prosenttia.


Suomen Pankin 17.12.2019 julkaiseman Euro ja talous -raportin mukaan Euroopan keskuspankin (EKP) ennakoivan viestinnän mukaan korot pysyvät nykytasolla tai alempina, kunnes inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia jääden kuitenkin alle sen, ja kunnes tämä kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa. Korot ovat edelleen alhaisella tasolla. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 0,00 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko on 0,25 prosenttia, ja talletuskorko on −0,50 prosenttia.

Syksyn aikana rahapolitiikkaa on kevennetty edelleen myös muilta osin. Syyskuun kokouksessaan EKP:n neuvosto muun muassa päätti aloittaa arvopapereiden netto-ostot uudelleen omaisuuserien osto-ohjelmassa. Lisäksi neuvosto päätti myös muista pankkien luotonantoa tukevista lisätoimista. Kaiken kaikkiaan rahapolitiikka pysyy siten vielä kesäkuussa arvioitua pidempään hyvin kevyenä.

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen kehitys

Konsernin liikevaihto oli 23,3 (17,2) miljoonaa euroa ja kasvua liikevaihdossa oli 35,4 prosenttia edellistilikauteen verrattuna. Liikevaihto muodostui kokonaisuudessaan vuokratuotoista. Liikevaihdon kasvu on valtaosaltaan seurausta vuokralle annettujen kiinteistöjen määrän merkittävästä lisääntymisestä viimeisen 12 kuukauden aikana. Tuotot kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisesta olivat katsauskaudella 24,2 (35,6) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman käypien arvojen muutokseen sisältyy sijoituskiinteistöjen ryhmässä IFRS 16 -standardin mukaisesti omaisuuseränä esitettyjen vuokratonttien poistoa -0,7 (0,0) miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutos muodostui vertailukautta pienemmäksi johtuen kiinteistöjen arvostuksessa käytettävien tuottovaateiden vertailukautta maltillisemmista muutoksista. Salkun nettotuotto laski 0,12 prosenttiyksikköä kun edellisvuoden vastaavana ajanjaksona nettotuotto laski merkittävästi enemmän eli 0,31 prosenttiyksikköä. Kiinteistöjen kehityskate on pysynyt yhtiön tavoitteiden mukaisella hyvällä tasolla.

Katsauskauden nettovuokratuotot olivat 22,4 (15,9) miljoonaa euroa, kasvun ollessa 41,2 prosenttia. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa valmiina ja vuokrakassavirtaa tuottamassa 150 (120) kiinteistöä, joiden nettotuotto katsauskauden lopussa oli 6,03 prosenttia (6,15 prosenttia). Nettotuottoprosentin lasku johtuu valtaosaltaan sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksessä käytettyjen markkinatuottovaatimusten pienentymisestä.

Kiinteistöjen hoitokulut olivat -1,0 (-1,3) miljoonaa euroa. Kiinteistöjen hoitokulut pienentyivät 27,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Hoitokulujen pienentyminen selittyy IFRS 16 -standardin käyttöönotolla, jonka johdosta kiinteistöjen hoitokuluihin aiemmin sisältyneet maanvuokrakulut esitetään 1.1.2019 lähtien osana käyvän arvon muutosta ja korkokuluja. IFRS 16 muutoksen vaikutus hoitokuluihin oli katsauskaudella 0,8 miljoonaa euroa.

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat -3,2 (-2,5) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 30,3 prosenttia. Tilikauden aikana tehtyjen rekrytointien lisäksi henkilöstökuluja kasvatti Osakepalkkiojärjestelmä 2018 toisen ansaintajakson lakkauttamisesta tehty -0,3 miljoonan euron suuruinen kertaluonteinen kulukirjaus. Erä sisältää lisäksi osakepalkkiojärjestelmä 2015 ehtojen mukaisesti yhtiölle palautuneisiin osakkeisiin liittyvän, verottajalta saadun palautuksen 0,2 miljoonaa euroa (23.124 kpl, pörssitiedote 28.2.2019). Katsauskaudella henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 20 (17).

Hallinnon kulut olivat yhteensä -4,5 (-1,9) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 138,7 prosenttia edellisvuoteen. Hallinnon kulujen kasvu selittyy pääasiassa Aureit Holding Oy:n toteuttaman julkisen ostotarjouksen toteutumisen johdosta syntyneistä 1,8 miljoonan euron kertaluonteisista kuluista. Lisäksi hallinnon kuluja kasvatti 0,4 miljoonan euron suuruinen yksittäiseen vuokralaiseen ja yksittäiseen vuokrakohteeseen liittyvä luottotappiovaraus.

Liikevoitto oli 38,7 (48,5) miljoonaa euroa, jossa oli laskua -20,1 prosenttia. Liikevoiton pienentyminen johtui erityisesti kiinteistöjen tuottovaateiden vertailukautta pienemmästä muutoksesta sekä edellä mainituista Aureit Holding Oy:n toteuttaman julkisen ostotarjouksen aiheuttamista kertaluonteisista kuluista.

Rahoitustuotot- ja kulut olivat nettomääräisesti -3,3 (-2,1) miljoonaa euroa. Maanvuokrasopimusten kirjaaminen taseeseen IFRS 16 -standardin mukaisesti vaikutti rahoituskuluihin -0,4 (0,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden verotettavaan tuloon perustuvat verot olivat -0,0 (-0,0) miljoonaa euroa ja pääosin kiinteistöjen käypien arvojen muutoksista johtuvat laskennalliset verot -7,2 (-9,4) miljoonaa euroa.

Katsauskauden nettotulokseksi muodostui 28,2 (37,0) miljoonaa euroa, jossa oli laskua -23,7 prosenttia edellisvuoteen. Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,11 (1,46) euroa ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos oli 1,11 (1,45) euroa.

Katsauskauden operatiivinen tulos (EPRA) oli 8,9 (7,7) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 15,6 prosenttia. Operatiivisen tuloksen osuus liikevaihdosta oli 38,1 (44,6) prosenttia. Katsauskauden operatiivinen tulos ei ole vertailukelpoinen edellisvuoteen IFRS 16 -standardin käyttöönoton (1.1.2019 alkaen) aiheuttamista muutoksista sekä toteutuneen julkisen ostotarjouksen aiheuttamista kertaluontoisista kuluista johtuen.

Investoinnit

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 511,9 (364,3) miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 40,5 prosenttia vertailukauteen. Katsauskaudella toteutettiin kokonaisuudessaan hankinta-arvoltaan 88,5 (81,5) miljoonan euron investoinnit kiinteistöihin.

Rahoitus

Yhtiön korollinen vieras pääoma oli katsauskauden lopussa 286,8 (170,4) miljoonaa euroa. Korollisen vieraan pääoman määrä kasvoi katsauskauden aikana nettomääräisesti 116,3 (60,4) miljoonaa euroa. Korollisen vieraan pääoman kasvusta 28,8 miljoonaa euroa muodostui IFRS 16 -standardin mukaan kirjatun vuokrasopimusvelan kirjaamisesta.

Yhtiön käytettävissä olevat rahoituslähteet koostuivat 31.12.2019 käteisvaroista (16,2 miljoonaa euroa), nostamattomista luottolimiiteistä (5,3 miljoonaa euroa), lainasopimusten perusteella nostettavista investointilainoista (11,0 miljoonaa euroa), nostamattomasta EIP:n lainasta (20 miljoonan euroa) sekä yritystodistusohjelman puitteissa liikkeelle laskettavissa olevista yritystodistuksista (55 miljoonaa euroa).

Yhtiön korkosuojauspolitiikan mukaan 30–50 prosenttia konsernin lainakannasta suojataan koronvaihtosopimuksin siten, että koko lainakannan keskimääräinen korkosidonnaisuusaika on kaksi (2) vuotta +/- kuusi (6) kuukautta.  Yhtiön lainakannan suojausaste 31.12.2019 oli 29,5 (35,8) prosenttia ja lainakannan keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 1,51 (1,93) vuotta. Yhtiön hallitus päätti 10.12.2019, että yhtiö ei toistaiseksi noudata korkosuojauspolitiikkaa.

Kiinteistökohteet ja sopimukset

Yhtiöllä oli 31.12.2019 valmiina 150 (120) vuokrakassavirtaa tuottavaa kohdetta. Lisäksi keskeneräisiä ja aloitusvaiheen kohteita oli yhteensä 44 (39) kappaletta. Katsauskauden aikana valmistui 27 (35) uutta kohdetta, jonka lisäksi yhtiö hankki 3 (1) valmista kohdetta.

Yhtiöllä oli 31.12.2019 yhteensä 194 (159) vuokrasopimusta (esisopimukset mukaan luettuina), jotka jakaantuivat 50 (31) asiakkaan kesken, joista 10 (3) oli kunta-asiakkaita. Sopimuskannan arvo oli 584,1 (427,0) miljoonaa euroa ja koko sopimuskannan keskimaturiteetti 15,8 (14,9) vuotta. Yhtiön kolme suurinta avainasiakasta muodostivat noin 39 (54) prosenttia yhtiön sopimuskannasta 31.12.2019. Suurimman asiakkaan osuus sopimuskannasta oli 20 (27) prosenttia, toiseksi suurimman 12 (17) prosenttia ja kolmanneksi suurimman 7 (9) prosenttia. Kunta-asiakkaiden osuus sopimuskannasta oli 14 (6) prosenttia. Euromääräisesti merkittävimmät vuokralaiset ovat Suomen suurimpia hoiva- ja päivähoitoalan yhtiöitä.

Sopimuskannasta 65 (65) prosenttia muodostui Pääkaupunkiseudun/Uudenmaan, Tampereen, Lahden, Turun, Oulun, Kuopion ja Jyväskylän alueilla sijaitsevien kiinteistöjen tulevista vuokratuotoista. Sopimuskannasta 20 (20) prosenttia muodostui muissa, yli 30.000 asukkaan kunnissa sijaitsevista kohteista ja 11 (15) prosenttia alle 30.000 asukkaan paikkakunnissa sijaitsevista kiinteistökohteista. Ruotsin kohteiden osuus sopimuskannasta oli 4 prosenttia (0 prosenttia).

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiön osakemäärä 31.12.2019 oli 25.502.629 (25.439.229) osaketta. Osakkeista yhtiön omassa hallussa oli 23.134 kappaletta. Yhtiön osakkeen päätöskurssi 31.12.2019 oli 16,00 (7,90) euroa ja ulkona olevien osakkeiden yhteenlaskettu markkina-arvo 408,0 (201,0) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana yhtiön osakkeen korkein päätöskurssi oli 16,05 (8,53) euroa ja alin päätöskurssi 7,71 (7,20) euroa. Tilikauden aikana Hoivatilat Oyj:n osakkeiden vaihto oli 9,0 (9,3) miljoonaa kappaletta. Yhtiöllä oli 31.12.2019 yhteensä 7.005 (8.913) osakkeenomistajaa.

Liputusilmoitukset

OP Rahastoyhtiö Oy ilmoitti 29.8.2019, että OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoiman OP-Suomi -sijoitusrahaston omistus- ja ääniosuus Hoivatiloissa on alittanut 5 prosentin rajan 28.8.2019 tehdyn osakkeiden luovutuksen seurauksena. OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen kokonaisomistusosuus oli 6,96 prosenttia 28.08.2019.

Konsernirakenne

Tilikauden päättyessä 31.12.2019 Hoivatilat-konserniin kuului emoyhtiö Hoivatilat Oyj:n lisäksi 149 (131) kappaletta keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä sekä Hoivatilat AB-konserni, johon kuului emoyhtiö Hoivatilat AB:n lisäksi 9 (0) tytäryhtiötä. Emoyhtiö Hoivatilat Oyj:n omistusosuus kaikista konserniyhtiöistä on 100 prosenttia.

Arvio toiminnan riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Taloudelliset ja strategiset riskit

Globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa yhtiöön. Mikäli Suomen talous kehittyy tulevaisuudessa epäsuotuisasti ja alueelliset erot kasvavat, sillä saattaa olla haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Strategisiin riskeihin liittyvät muun muassa markkinoiden kilpailutilanne ja riippuvuus rajoitetusta määrästä asiakkaita. Toimialan kiinnostus sijoituskohteena on kasvanut voimakkaasti, jonka johdosta markkinoille on tullut uusia toimijoita. Yhtiön tuleva kasvu riippuu yhtiön liiketoimintastrategian onnistuneesta toteuttamisesta.

Hoivatilojen omistamat kiinteistöhankkeet on suunniteltu ja rakennutettu hoiva- ja päivähoitokäyttöä varten sekä näitä yhdisteleviin palvelukortteleihin. Yhtiö varautuu kuitenkin jo kiinteistöhankkeiden suunnitteluvaiheessa siihen, että kiinteistöjen tiloja olisi mahdollista muunnella ja siten hyödyntää myös muihin käyttötarkoituksiin kuin hoiva- ja päivähoitokäyttöä varten. Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, että kiinteistöjen käyttö muunlaisessa toiminnassa, kuten esimerkiksi asuin- tai toimistokäytössä olisi välttämättä mahdollista, mikäli kiinteistöjen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen tarve poistuisi. Toteutuessaan tämä riski voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin. Myös merkittävät lainsäädännön tai viranomaismääräysten muutokset voivat vaikuttaa yhtiön asiakkaiden liiketoimintaan ja sitä kautta kiinteistöjen kysyntään.

Yhtiön strategisena tavoitteena on kasvaa markkinoita nopeammin. Hoivatilojen johdon arvion mukaan yhtiö voi hakea tuloksen kasvua pääasiassa uusien kiinteistöhankkeiden toteuttamisen ja liikevaihdon kasvattamisen kautta. Uusien kiinteistöhankkeiden toteuttaminen ja liikevaihdon kasvattaminen tavoitteen mukaisesti edellyttää yhtiön johdon arvion mukaan uusien kiinteistöhankkeiden löytämistä, nykyisten asiakkuuksien kehittämistä ja laajentamista, uusien asiakkuuksien hankkimista ja toiminnan maantieteellistä laajentamista. Ei ole takeita siitä, että yhtiö onnistuu uusien kiinteistöhankkeiden löytämisessä tai uusien asiakkuuksien hankkimisessa.

Operatiiviset riskit

Operatiivisiin riskeihin liittyy muun muassa riippuvuus avainhenkilöiden osaamisesta ja mahdolliset vaihtelut konsernin tuottamien kiinteistöjen kysynnässä. Minkä tahansa yhtiön kasvuyhtiöluonteeseen liittyvän riskin toteutumisella voi olla olennaisen haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Hoivatilojen kolme suurinta avainasiakasta muodostavat noin 39 prosenttia vuokrasopimuskannasta. Ei ole takeita siitä, että yhtiön suurimmat asiakkaat pysyvät maksukykyisinä. Muutoksilla avainasiakkaiden liiketoimintaympäristössä, strategioissa ja käyttäytymisessä tai yhden tai useamman avainasiakkaan vuokratulojen menetys voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Vahinkoriskit

Tapaturmatiheys on rakennusalalla suurempi kuin monilla muilla toimialoilla. Rakennustyömaat ovat luonteeltaan vaarallisia työympäristöjä, joissa voi sattua vakavia tapaturmia tai jopa kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Kaikki mahdollisesti tapahtuvat tapaturmat vaikuttavat haitallisesti yhtiön liiketoimintaan ja sen henkilöstön hyvinvointiin. Yhteistyössä viranomaisten kanssa tehtävät onnettomuustutkimukset aiheuttavat kustannuksia ja viivyttävät rakennustöitä. Yhtiön vakuutusmaksut nousevat, mikäli tapaturmatiheys nousee. Lisäksi tapaturmat voivat aiheuttaa yhtiölle sekä sen johdolle ja työntekijöille soveltuviin lakeihin perustuvia siviili- ja rikosoikeudellisia vastuita. Tapaturmat voivat myös vahingoittaa yhtiön mainetta. Minkä tahansa henkilöstön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän riskin toteutuminen voi vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Yhtiö rakennuttaa kiinteistöt luotettavilla ja kokeneilla rakennusliikkeillä tyypillisesti kokonaisvastuusuorituksena. Rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvinä riskeinä voidaan pitää mahdollisia kosteusvaurioita ja sisäilman epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa toiminnan keskeytyksiä ja mainehaittoja Hoivatiloille. Riskeihin on varauduttu sopimusteknisin kirjauksin ja huomioiden, että urakoitsijan takuu rakennetuissa tiloissa on kaksi vuotta sekä KVR-urakan Yleisten Sopimusehtojen mukainen vastuu kymmenen vuotta.

Yhtiö arvioi, että sillä on toimialalla tavanomainen vakuutusturva ja tavanomaisiin vahinkotapahtumiin riittävä vakuutusturva. Kiinteistöt on vakuutettu täysarvovakuutuksin. Yhtiön johdolla ja hallituksella on voimassa oleva vastuuvakuutus.

Rahoitukselliset riskit

Toiminnan mittakaavan tai maantieteellisen alueen laajentaminen edellyttää riittävää käyttöpääomaa sekä oman ja vieraan pääoman saatavuutta. Rahoitusmarkkinoilla mahdollisesti vallitseva epävakaa tilanne, rahoituksen saatavuuden mahdollinen yleinen heikkeneminen ja rahoituskustannusten kohoaminen voivat vaikuttaa haitallisesti yhtiön mahdollisuuksiin hankkia lisärahoitusta tulevaisuudessa tai heikentää kiinteistöjen likviditeettiä vaikeuttaen siten kiinteistöjen myyntiä.

Korkotason muutoksilla on merkittävä vaikutus kiinteistöalaan. Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset voivat vaikuttaa yhtiön rahoituskustannuksiin ja rahoitustuottoihin. Korkotason muutokset vaikuttavat yhtiön vaihtuvakorkoisten lainojen korkokuluihin, jotka kasvavat markkinakorkojen nousun mukana. Yhtiö seuraa tarkasti korkotason kehitystä ja suojautuu aktiivisesti korkotason muutosten vaikutuksilta. Yhtiö käyttää korkoriskin hallinnassa pääasiassa koronvaihtosopimuksia. Koronvaihtosopimusten käypä arvo ja sopimuksen mukaan maksettava ja saatava kassavirta riippuvat korkotason muutoksista. Sopimuksista yhtiölle muodostuvaa voittoa tai tappiota ei ole rajoitettu, jolloin esimerkiksi korkotason merkittävä laskeminen voi johtaa tilanteeseen, jossa koronvaihtosopimukset voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti yhtiön kassavirtaan, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin. Vaikka yhtiö uskoo hallitsevansa korkoriskejään, ei voi olla varmuutta siitä, että yhtiön suojaustoimenpiteet ovat tehokkaita tai ettei korkovaihteluilla ole olennaisen haitallista vaikutusta yhtiön liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja/tai tulevaisuudennäkymiin.

Yhtiön vuokrasaamisiin liittyy riski siitä, että asiakkaat eivät kykene suoriutumaan veloistaan niiden erääntyessä. Yhtiön vuokrasopimukset sisältävät pääsääntöisesti 3–6 kk:n vuokraa vastaavan vakuuden, joka pienentää yhtiön näkökulmasta asiakkaiden mahdollisista maksuvaikeuksista aiheutuvia riskejä ja tulonmenetyksiä. Kiinteistöjen käyttöastetta ja vuokralaisten taloudellista tilannetta seurataan säännöllisin tapaamisin ja talousseurannan avulla.

Vastuullisuus ja ympäristöasiat

Hoivatilat käynnisti vastuullisuusasioiden painopisteiden määrittelyn vuonna 2018. Sisäisellä olennaisuusanalyysillä arvioitiin ja määriteltiin toiminnan kannalta olennaisimmat vastuullisuuden painopistealueet. Vastuullisuustyön neljäksi painopistealueeksi määriteltiin asiakaslähtöinen tarjonta ja toimintatavat, hyvinvoivat ihmiset, ympäristövastuu ja yhteiskuntavastuu. Vuonna 2019 vastuullisuustyötä tukemaan perustettiin vastuullisuusvaliokunta.

Asiakaslähtöisyys

Hoivatilojen visio on luoda ylivertainen asiakaskokemus asiakkailleen sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana. Asiakaslähtöisessä tarjonnassa ja toimintatavassa painotetaan ylivertaista asiakaskokemusta ja käyttäjäkokemuksen jatkuvaa kehittämistä.

Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyllä. Vuoden 2019 asiakastyytyväisyyskyselyssä yhtiö sai hyvät arvioinnit muun muassa siitä, että rakennushankkeet pysyvät hyvin aikataulussa ja että yhtiössä ymmärretään hyvin toimialan rakentamiseen liittyvät erityismääräykset.

Ylivertaisen asiakaskokemuksen ja jatkuvan palvelutarjonnan kehittämisen lisäksi Hoivatilat haluaa olla luotettava sopimusosapuoli, jolla on vastuulliset toimintatavat ja hyvä maine. Digitalisaation avulla on pystytty vuosi vuodelta kehittämään muun muassa toiminnanohjausta ja elinkaariomistajuutta tukevia järjestelmiä.

Asiakaslähtöisen toimintatavan yhtenä kehitystoimenpiteenä on ollut osallistavan suunnittelun hyödyntäminen kiinteistöhankkeiden suunnittelussa. Esimerkiksi kesäkuussa 2019 Hoivatilat organisoi uutta kohdetta varten osallistavan työpajan, jossa Oulun kaupungin Pateniemen ja Metsämarjan päiväkotien lapset pääsivät itse suunnittelemaan tulevan Pateniemen suuralueen päiväkodin piha-aluetta.

Hyvinvoivat ihmiset

Hyvinvoivat ihmiset -teemaan liittyen Hoivatilat haluaa tarjota työntekijöilleen mielenkiintoisia ja merkityksellisiä työtehtäviä ja olla innostava ja kehittyvä työympäristö. Työntekijäkokemusta mitataan vuosittain. Elokuussa 2019 henkilöstötyytyväisyyttä tutkittiin edellisen vuoden tapaan Great Place to Work -kyselyllä. Tuloksena oli erinomainen Trust Index -luku; 96. Trust Index -luku kertoo, kuinka suuri osuus vastaajista pitää työpaikkaansa hyvänä tai erittäin hyvänä. Suomalaisen työelämän keskimääräinen Trust Index -luku on 56.

Ympäristövastuu

Hoivatilat tavoittelee tuottamissaan ja omistamissaan kiinteistöissä parhaita ratkaisuja, joista hyötyvät sekä kiinteistöjen asukkaat, käyttäjät että ympäristö. Toiminnan kehittämisen tavoitteita ympäristövastuun näkökulmasta ovat vähähiilisen rakentamisen edistäminen, energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö.

Kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan seurata ja säätää digitalisaation ja automaation avulla. Lähes kaikki Hoivatilojen omistamat kiinteistöt ovat etävalvonnan piirissä. Tämän myötä kiinteistöjen lämmitystä ja ilmanvaihtoa voidaan hallita keskitetysti yhdestä paikasta. Näin pystytään vaikuttamaan kiinteistöjen elinkaareen, säätämään lämmitystä ajankohtaan sopivaksi ja varmistamaan, että sisätiloissa vaihtuu oikea määrä ilmaa.

Vuoden 2019 aikana jatkettiin jo aiempina vuosina aloitettuja pilottihankkeita liittyen sisäilmaolosuhteiden seurantaan ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä aloitettiin muutamia uusia kokeiluja. Kaikkiaan erilaisia energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden seurannan kokeiluja oli vuonna 2019 käytössä viidessä eri kiinteistössä.

Vuonna 2019 Hoivatilat linjasi, että jokaisesta käynnistyvästä kiinteistöhankkeesta teetetään sekä hiilijalanjälki- että hiilikädenjälkilaskelmat. Vuoden 2019 aikana selvitettiin myös kiinteistöhankkeiden sertifiointia. Selvitystyön tuloksena Hoivatiloille sopivimmaksi vaihtoehdoksi valikoitui RTS-ympäristöluokitus. Sen käyttöönottoa kiinteistöhankkeissa on suunniteltu pilotoitavan vuosien 2020 ja 2021 aikana.

Henkilöstö

Hoivatilat on kasvun ratkaisija. Se on kasvuyhtiö, joka kasvaa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaniverkostonsa kanssa. Asiakkaat ovat kaiken toiminnan keskiössä ja henkilöstön yhteinen tavoite on tarjota ylivertainen asiakaskokemus sivistys- ja sote-kiinteistöjen toteuttajana.

Hoivatilojen toimintatapa on verkostomainen. Verkoston koordinaatiosta ja kehittämisestä vastaa pieni ja tehokas oma tiimi, joka työskentelee yhtiössä avainprojektintehtävien parissa, kuten asiakkuudenhoidossa, hallinnossa, hankekehityksessä ja rakennuttamisessa sekä kiinteistöhallinnassa. Laajan ja asiantuntevan kumppaniverkoston kanssa yhteistyössä Hoivatilat toteuttaa vuositasolla mittavan määrän uusia kiinteistöhankkeita ja hallinnoi nykyistä kiinteistöomaisuutta.

Hoivatilojen palveluksessa oli vuoden 2019 lopussa toimitusjohtaja ja 24 työntekijää. Henkilöstöstä 16 työskenteli Oulun toimipisteessä, seitsemän Espoossa ja kaksi Tukholmassa. Vuoden aikana rekrytoitiin kuusi uutta työntekijää. Rekrytoinneilla vahvistettiin osaamispohjaa rakennuttamisessa, hallinnossa, markkinoinnissa, uusien liiketoimintakonseptien kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Oulussa. Lisäksi yhtiöllä on toimipisteet Espoossa ja Tukholmassa.

Hallitus ja yhtiön johto

Hoivatilojen hallitukseen kuuluivat 4.2.2020 pidettyyn ylimääräiseen yhtiökokoukseen saakka Pertti Huuskonen (puheenjohtaja), Satu Ahlman, Nathalie Clément, Paul Hartwall, Kari Nenonen ja Reijo Tauriainen. Harri Aho ja Timo Pekkarinen toimivat hallituksen jäseninä 26.3.2019 saakka.

Tarkastusvaliokunnassa toimivat 4.2.2020 saakka Reijo Tauriainen (pj.), Paul Hartwall ja Kari Nenonen. Palkitsemisvaliokunnassa toimivat 4.2.2020 saakka Pertti Huuskonen (pj.), Satu Ahlman ja Paul Hartwall. Yhtiön tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena KHT Antti Kääriäinen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostivat 10.1.2020 saakka Stefan Björkman, Juha Takala ja Johannes Winborg. Hoivatilat Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Huuskonen toimi 10.1.2020 saakka nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä. Ylimääräinen yhtiökokous 4.2.2020 päätti lakkauttaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Jussi Karjula, varatoimitusjohtaja Riku Patokoski, talousjohtaja Tommi Aarnio, kiinteistöjohtaja Juhana Saarni, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Riikka Säkkinen sekä liiketoimintajohtaja Timo Wikberg. Asiakkuusjohtaja Jussi Vikman nimitettiin johtoryhmän jäseneksi 13.1.2020

Yhtiökokouksen päätökset

Hoivatilojen varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.3.2019 Helsingissä. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilivuodelta 2018. Hoivatilojen tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka nimitti päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Antti Kääriäisen. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen osinko, 0,17 euroa osakkeelta maksettiin 4.4.2019. Yhtiökokous hyväksyi lisäksi hallituksen esitykset, joiden mukaan hallitus sai valtuudet päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista. Lisäksi hyväksyttiin yhtiöjärjestyksen muutos yhtiön toiminimen (Hoivatilat Oyj) osalta sekä nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista. Yhtiökokouksen päätökset on tiedotettu 26.3.2019. Päätökset ovat nähtävillä myös yhtiön internetsivuilla.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yhtiö tiedotti 7.1.2020, että Aureit Holding Oy:n tekemän ostotarjouksen alustavan tuloksen mukaan osakkeet, joiden osalta ostotarjous on hyväksytty muodostavat yhdessä tarjouksentekijän julkisesta kaupankäynnistä Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankkimien Hoivatilojen osakkeiden kanssa 95,5 prosenttia Hoivatilojen liikkeeseen laskemista ja ulkona olevista osakkeista ja äänistä. Yhtiö tiedotti 9.1.2020 että ostotarjouksen lopullisen tuloksen mukaan osakkeet, joiden osalta ostotarjous on hyväksytty muodostavat yhdessä tarjouksentekijän julkisesta kaupankäynnistä Nasdaq Helsinki Oy:ssä hankkimien Hoivatilojen osakkeiden kanssa 95,9 prosenttia Hoivatilojen liikkeeseen laskemista ja ulkona olevista osakkeista ja äänistä. Koska ostotarjouksen lopullinen tulos ylittää vähimmäishyväksyntäehdon ja kaikki muut ostotarjouksen toteuttamisedellytykset ovat täyttyneet tai tarjouksentekijä on luopunut vaatimasta niiden täyttymistä, tarjouksentekijä toteuttaa ostotarjouksen sen ehtojen mukaisesti. Yhtiö tiedotti 30.1.2020, että Aureit Holding Oy:n ilmoituksen mukaan ostotarjouksen jälkikäteisen tarjousajan päättymisen jälkeen Aureit Holding Oy omistaa 98,2 prosenttia yhtiön osakkeista. Aedifica on ilmoittanut toimittaneensa 15.1.2020 hakemuksen Keskuskauppakamarin lunastuslautakunnalle käynnistääkseen jäljellä olevia osakkeita koskevan osakeyhtiölain mukaisen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn. (Pörssitiedotteet 7.1.2020, 9.1.2020 ja 30.1.2020)

Yhtiö tiedotti 27.1.2020, että Aedifica SA/NV:n 100 prosenttia omistaman Aureit Holding Oy:n toteuttaman julkisen ostotarjouksen toteutumisen johdosta Hoivatilat Oyj:lle on syntynyt kertaluonteisia kuluja noin 1,8 miljoonaa euroa. Näistä kuluista johtuen Hoivatilojen tilikauden 2019 operatiivinen tulos (EPRA) tulee jäämään aikaisemmin ohjeistettua matalammaksi, ollen vähintään 35 prosenttia liikevaihdosta. Lisäksi yhtiö tarkensi arviotaan sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta vuoden 2019 lopussa. (Pörssitiedote 27.1.2020)

Hoivatilat Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous järjestettiin 4.2.2020 Helsingissä. Yhtiökokous päätti hallituksen palkkioista, hallituksen kokoonpanosta ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan lakkauttamisesta Aureit Holding Oy:n tekemien ehdotusten mukaisesti. Hallituksen jäseniksi toimikaudelle, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, valittiin Stefaan Gielens, Pertti Huuskonen, Ingrid Daerden, Laurence Gacoin, Reijo Tauriainen ja Kari Nenonen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Stefaan Gielens ja varapuheenjohtajaksi Pertti Huuskonen. (Pörssitiedote 4.2.2020)

Hallituksen voitonjakoesitys

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat tilikauden päättyessä 187,6 miljoonaa euroa. Johtuen siitä, että Aureit Holding Oy omistaa yli 98 prosenttia yhtiön osakkeista ja on tehnyt hakemuksen käynnistääkseen osakeyhtiölain mukaisen vähemmistöosakkeiden lunastusmenettelyn, hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta.

Vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokous järjestetään kesäkuussa 2020.

Taloudellinen kalenteri vuonna 2020

Vuoden 2019 vuosikertomus julkistetaan viikolla 10. Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuulta julkistetaan 6.5.2020, puolivuosikatsaus tammi-kesäkuulta 19.8.2020 ja liiketoimintakatsaus tammi-syyskuulta 4.11.2020.

Oulussa 21.2.2020

Hoivatilat Oyj
Hallitus

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jussi Karjula, puhelin: +358 40 773 4054

Hoivatilat lyhyesti:

Hoivatilat Oyj on erikoistunut päivä- ja hoivakotikiinteistöjen sekä palvelukortteleiden ja koulujen tuottamiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen. Hoivatilat on perustettu vuonna 2008 ja yhtiö on tehnyt yhteistyötä jo noin 60 suomalaisen kunnan kanssa ja käynnistänyt yli 200 kiinteistöhanketta eri puolille Suomea ja Ruotsiin. www.hoivatilat.fi

EPRA tunnusluvut

Taulukko-osio

Vuosikatsauksen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardia. Yhtiö on noudattanut vuosikatsauksen laadinnassa samoja laskentaperiaatteita kuin 2018 tilinpäätöksessä lukuun ottamatta vuonna 2019 voimaan tulleita yhtiötä koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja.

Hoivatilat–konserni
Tuloslaskelma

Hoivatilat –konserni
Tase

Hoivatilat –konserni
Rahavirtalaskelma

Hoivatilat –konserni
Laskelma oman pääoman muutoksista

Hoivatilat –konserni
Tunnusluvut

Sijoituskiinteistöt

Yhtiön omistamat sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon. Vähäisen valmiusasteen kiinteistökohteet arvostetaan hankintamenoon. Kiinteistöjen käyvän arvon on määrittänyt ulkopuolinen asiantuntija ja auktorisoitu kiinteistöarvioitsija, Realia Management Oy. Kiinteistöarvioitsijan arviolausunto sijoituskiinteistöjen käyvästä arvosta 31.12.2019 tilanteessa on saatavilla yhtiön internetsivuilla. Sijoituskiinteistöjen arvo oli katsauskauden lopussa 490,8 (348,9) miljoonaa euroa sisältäen IFRS 16 käyttöomaisuustontit. Valmiiden kiinteistöjen osuus oli 413,1 (329,0) miljoonaa euroa, keskeneräisten kohteiden arvo 48,0 (18,4) miljoonaa euroa ja hankintamenoon arvostettujen vähäisen valmiusasteen kohteiden arvo 1,1 (1,5) miljoonaa euroa. IFRS 16 käyttöomaisuustonttien arvo oli 28,6 (0,0) miljoonaa euroa.

31.12.2019 konsernilla oli keskeneräisten ja aloitusvaiheen kiinteistöjen osalta sopimuksiin perustuva velvoite kiinteistöinvestointien saattamiseksi valmiiksi. Näiden velvoitteiden täyttäminen edellyttää konsernilta hankintamenoltaan noin 154,4 (105,1) miljoonan euron suuruisia investointeja kiinteistöihin.

Liiketoimet konserniin kuulumattomien lähipiiriyhtiöiden kanssa

Yhtiön hallituksen jäsenenä 26.3.2019 saakka toiminut Timo Pekkarinen on Rakennusliike Lapti Oy:n emoyhtiön Lapti Group Oy:n toimitusjohtaja. Rakennusliike Lapti Oy:tä ei 26.3.2019 jälkeen lueta Hoivatilat Oyj:n lähipiiriyhtiöksi. Rakennusliike Lapti Oy:n laskutus tilikauden ensimmäisen kolmen kuukauden aikana oli 3,6 miljoonaa euroa ja tilikaudella 2018 6,2 miljoonaa euroa.

Tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit sekä muut muutokset laskentaperiaatteissa

Tilikauden 2019 alusta lähtien IFRS 16 Vuokrasopimukset standardi on korvannut IAS 17 standardin. Standardi ohjeisti raportoivia yhteisöjä ennen kaikkea vuokrasopimusten käsittelytavasta vuokralle ottajan tilinpäätöksessä, muutti vuokrauksen määritelmää ja määritti periaatteet vuokrasopimusten kirjaamisesta taseelle sekä käyttöoikeusomaisuuseränä että vuokrasopimusvelkana. Standardin voimaanastuminen ei aiheuttanut Hoivatiloille muutoksia vuokrasopimusten kirjapitokäsittelyyn, joissa konserni toimii vuokralle antajana. Standardin soveltamisen piiriin kuuluvista vuokrasopimuksista on kirjattu käyttöoikeusomaisuuseriä tase-eriin sijoituskiinteistöt sekä koneet ja kalusto. Sijoituskiinteistöihin kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat Hoivatilat-konsernin tonttien maanvuokrasopimuksista. Koneisiin ja kalustoon kirjatut käyttöoikeusomaisuuserät puolestaan on kirjattu pääosin hallinnon kuluihin sisältyvistä vuokrasopimuksista, kuten leasing-autoista ja toimistovuokrasopimuksista. Konsernin vuokrasopimusvelka on arvostettu diskonttaamalla standardin soveltamispiiriin kuuluvien vuokrasopimusten vuokravastuut niiden nykyarvoon käyttäen diskonttaustekijänä yhtiön johdon näkemystä lisäluoton korosta vuokrasopimuksen alkamisajankohtana. Maa-alueiden, vuokrasopimusten kulut on kirjattu tuloslaskelmaan osana sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutosta (verrattavissa tasapoistoon) ja vuokrasopimusvelalle määritetyn korkotekijän mukaan määräytyvinä rahoituskuluina. Koneiden ja kaluston ryhmässä esitettävien käyttöoikeusomaisuuserien osalta tulosvaikutus esitetään rahoituskulujen lisäksi poistojen erässä. Hoivatilat on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset standardin käyttöönoton osalta yksinkertaistettua lähestymistapaa eikä näin ollen ole oikaissut vertailutietona esitettävän katsauskauden tietoja. Hoivatilat on lisäksi soveltanut standardin sallimia käytännön helpotuksia eikä täten ole soveltanut standardia alle vuoden kestoltaan oleviin lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin, joita ovat olleet esimerkiksi vuokrasopimukset koskien erinäisiä toimistotarvikkeita.

IFRS 16 käyttöönoton vaikutukset raportointiin
Standardin vaikutukset konsernin raportointiin katsauskaudella olivat seuraavat:

Muutokset tunnuslukujen laskentaan
Loan-to-value (LTV) -tunnusluvun laskennassa ei ole huomioitu IFRS 16 standardin mukaisesti osana sijoituskiinteistöjä esitettäviä käyttöoikeusomaisuuseriä ja näihin käyttöoikeusomaisuuseriin kohdistuvia vuokrasopimusvelkoja. Näin ollen, IFRS 16 ei vaikuta luototusasteen laskelmiin vertailukausiin verrattuna. Ohessa päivitetty kaava:

Tunnuslukujen laskentakaavat (muut kuin EPRA tunnusluvut)

Liite

• Hoivatilat_tilinpäätöstiedote_2019