Vaakakupissa vastuullisuus

Nathalie Clément on toiminut Hoivatilojen hallituksessa viime keväästä alkaen. Hänellä on pitkä kokemus yritysvastuukentältä: Nathalie työskentelee Konecranes-konsernin yritysvastuujohtajana ja on aiemmin toiminut muun muassa KPMG:lla vastuullisen sijoittamisen ja kestävän liiketoiminnan konsulttina sekä osakkaana Natural Interestissä.

Nathalie on toiminut myös Samfundet Folkhälsanissa päivähoitosektorin johto- ja kehittämistehtävissä. Alkunsa hänen työuransa sai ulkoministeriössä. Nathalien hallitusjäsenvalinnan myötä myönnettiin Hoivatiloille Vuoden hallitusjäsen -tunnustus toukokuussa.

1) Kuinka päädyit urallasi vastuullisuusasioiden pariin?

Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen, varsinkin saaristo ja Itämeri ovat olleet lähellä sydäntäni. Olin kiinnostunut myös kansainvälisistä asioista, joten päädyin opiskelemaan valtiotieteitä.

Työelämässä minua alkoi yhä enemmän kiinnostaa, kuinka ympäristö- ja ihmisoikeusasiat huomioidaan liiketoiminnassa – vai huomioidaanko? Noin pari vuosikymmentä sitten sanoja yritysvastuu tai yhteiskuntavastuu ei juuri käytetty, eikä aihepiiristä ollut tarjolla opintopolkuja tai kursseja. Niinpä tein alkuun paljon itseopiskelua.

Sittemmin kestävän kehityksen kentällä on tapahtunut todella paljon. Pitkään tuntui kuitenkin, että puhuin asioista, joita pidettiin vähemmän tärkeinä, eikä niiden synnyttämiä liiketoimintamahdollisuuksia hahmotettu. Nyt tilanne on ihan toinen: on cleantechiä sekä kiertotalouteen ja vähähiilisyyteen perustuvia yrityksiä, ja uusia liiketoimintamalleja syntyy jatkuvasti. On ollut mielenkiintoista seurata ja olla mukana edistämässä tätä kehitystä. 

2) Mitä voidaan mielestäsi hyvältä yrityskansalaiselta nykypäivänä odottaa?

Hyvä yrityskansalainen pohtii, että millaista arvoa se itse luo eri sidosryhmille ja ympäröivään yhteiskuntaan. Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän avoimuutta toimintatavoissaan, ja niitä arvioidaan osana yhteiskuntaa. Sidosryhmät odottavat läsnäoloa ja aktiivista otetta positiivisen kehityksen aikaansaamiseksi.

Jatkossa uskon yhteistyön merkityksen korostuvan entisestään esimerkiksi ympäristöhaasteiden ratkomisessa. Tämän tyyppistä yhteistyötä harrastetaan toki jo YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kautta. Yksittäisten organisaatioiden vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset, mutta yhdessä yritykset, toimialat ja muu yhteiskunta voivat ajaa fiksumpia käytäntöjä ja ratkaisuja.

3) Millaisiin asioihin vastuulliset yritykset tällä hetkellä erityisesti panostavat?

Edelläkävijäyritykset ymmärtävät vastuullisuuden tuomat liiketoimintamahdollisuudet: kuinka tuottaa tuotteita ja palveluita, jotka edesauttavat vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä, ja kuinka käsitellä riskit sekä hyödyntää mahdollisuudet, jotka lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen siirtyminen aiheuttaa. Esimerkiksi ilmastoriskit ovat jo todellisuutta, joten ei ole yhdentekevää, miten nämä asiat näkyvät yrityksen strategiassa.

Tällä hetkellä puhutaan paljon muovien vaikutuksista ympäristöön, mutta sen rinnalla aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota myös biodiversiteettiin ja meneillään olevaan lajikatoon.

Globaalissa maailmassa myös työyhteisöjen monimuotoisuus nousee esille – monessa yrityksessä on ymmärretty, että monimuotoisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen perustuva yrityskulttuuri on rikkaus, joka vaikuttaa muun muassa innovatiivisuuteen, henkilöstön sitoutumiseen ja tuottavuuteen. Nuoremmille sukupolville on entistä tärkeämpää, että potentiaalinen työnantaja on omaksunut kestävän kehityksen luonnollisena osana omaa liiketoimintaa.

4) Mikä ohjaa omaa työtäsi vastuullisuuden parissa?

Keskiössä jokapäiväisessä tekemisessä on luonnollisesti yrityksen strategia. Työn painopistealueisiin vaikuttaa trendien lisäksi muun muassa sidosryhmien odotukset sekä muuttuva lainsäädäntö. Esimerkiksi Suomen uusi hallitusohjelma listaa tavoitteekseen hiilineutraalin Suomen vuoteen 2035 mennessä. EU puolestaan ajaa vastuulliseen sijoittamiseen tähtäävää uutta taksonomiaa.

Ehkä osittain tämän takia sijoittajat ovat jatkuvasti kiinnostuneempia sijoituskohteidensa vastuullisuudesta. He haluavat paitsi kartoittaa riskejä, myös ymmärtää, mitä liiketoimintamahdollisuuksia vaikkapa energiatehokkaat ja vähähiiliset ratkaisut tuovat eri liiketoiminnoille ja kuinka iso osa liiketoiminnasta nämä ratkaisut tulevat jatkossa olemaan.

Kuten muussakin asiakastyössä, on omien asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ja heidän auttamisensa pyrkimyksissään kohti vastuullisempaa liiketoimintaa tärkeää. Tätä voi tehdä muun muassa tarjoamalla asiakkaille tuotteita ja palveluja, jotka vuorostaan pienentävät heidän hiilijalanjälkeään.

5) Hoivatilat on valinnut tärkeimmiksi vastuullisuuden painopistealueikseen asiakaslähtöisen tarjonnan ja toimintatavat, hyvinvoivat ihmiset, ympäristövastuun ja yhteiskuntavastuun. Millaisia ajatuksia nämä teemat sinussa herättävät?

Ne ovat kaikki tärkeitä osa-alueita, jotka istuvat hyvin Hoivatilojen arvomaailmaan. Esimerkiksi kiinteistöihin liittyvät ekologiset ratkaisut, kuten uusiutuvat materiaalit, lämmitykseen ja valaistukseen liittyvät älyratkaisut sekä digitalisaation mahdollistama etävalvonta ja kiinteistöjen eliniän pidentäminen, kiinnostavat asiakkaita yhä enenevässä määrin.

Kun vastuullisuuden merkitys yritysmaailmassa jatkuvasti kasvaa, on selvää etua siitä, että Hoivatiloilla yritysvastuu on osana kaikkea tekemistä. Se on todella hyvä lähtökohta ja edesauttaa luotettavan kumppanin maineen ylläpitämistä.