Vieraskynä: Historiallinen muutos

Tammikuun 23. päivä oli historiallinen. Uusien hyvinvointialueiden valtuustot valittiin suoralla kansanvaalilla, ja Suomeen syntyi uusi itsehallinnon taso. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä. Valtuutetut saivat mandaatin rakentaa 21 uuden alueen hallintoa niin, että uudistus olisi valmis 1.1.23. Ainoana kuntana Helsinki vastaa itse omista hyvinvointipalveluistaan, eikä vaaleja järjestetty siellä. Täysin uusi hallintojärjestelmä tulisi rakentaa ja nykyisten sairaanhoitopiirien, pelastustoimen alueiden ja kuntien em. tehtäviin liittyvä hallinto lakkauttaa tämän vuoden aikana.

Hyvinvointialueiden koko vaihtelee vajaasta 70 000 asukkaasta yli puoleen miljoonaan asukkaaseen. Helsinki on 660 000 asukkaallaan väestöpohjalla mitattuna suurin alue. Erikokoisilla alueilla on erikokoiset haasteet ja palvelujen taso vaihtelee. Viidellä alueella on yliopistolliset sairaalat, jotka tarjoavat vaativia erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluita myös muille hyvinvointialueille.

Palvelujärjestelmämme on vakiintunut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen osalta. Uudelleen järjestäminen ja järkeistäminen tulee tapahtumaan pidemmällä aikavälillä. Kiireisimmät tehtävät liittyvät noin 200 000 ammattilaisen työsuhteiden sekä tieto- ja taloushallinnon järjestämiseen. Joillain alueilla ollaan tässä vasta lähtökuopissa, jotkut ovat pidemmällä. Uudellamaalla on järjestettävä erikseen neljän hyvinvointialueen ja Helsingin yhteinen hallinto erikoissairaanhoidon osalta. Oma arvioni on, että ainakin joidenkin alueiden osalta siirtymäaikaa tarvittaisiin.

Varsinkin suuret kaupungit ovat vastustaneet uudistusta, perusteluinaan voimakas puuttuminen kuntien itsehallintoon. Kuntien veroprosentteja leikataan radikaalisti, runsaalla 12 prosentilla. Se tulee aiheuttamaan ongelmia erityisesti kasvavissa, investointipaineissa painivissa ja vahvasti velkaantuneissa kunnissa. Huomiota on haluttu kiinnittää myös siihen, että uudistus vaikeuttaa kuntien ennaltaehkäisevää työtä, kun varhaiskasvatuksen, sivistyksen ja soten toiminnot eriytetään toisistaan. Tärkeää on, että kunnat ja hyvinvointialueet kykenevät tiiviiseen yhteistyöhön.

Myös hyvinvointialueille talous tulee olemaan haaste. On arvioitu, ettei valtion rahoitusraami tule riittämään. Omaa verotusoikeutta, jolla rahoitusvajetta voisi paikata, ei ainakaan alkuvaiheessa alueille tule. Uudet valtuustot joutuvat aivan varmasti jakamaan niukkuutta.

Mitä uudistus tarkoittaa Hoivatilojen näkökulmasta? Hoivatilat tuottaa palvelutiloja ja niihin liittyviä tukipalveluita sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeisiin sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. On hyvin todennäköistä, että uudet hyvinvointialueet tulevat miettimään investointejaan myös niin, etteivät rasita omaa tasettaan. Tiivis vuoropuhelu perustettavien alueiden kanssa tulee käynnistää nopeasti.

Kunnat joutuvat rahoituksen pienentyessä harkitsemaan ennen kaikkea investointien hallintaa. Vanhat kiinteistöt ja investointeihin liittyvät lainat rasittavat taseita. Moni kasvava kunta miettinee jatkossa tarkkaan, rakentaako palvelukiinteistöjä omaan taseeseen vai etsiikö vaihtoehtoja.

Uudessa tilanteessa Hoivatiloilla tuttuna ja vastuullisena kumppanina tulee olemaan tärkeä rooli kuntien ja hyvinvointialueiden kasvun ja investointipaineiden hallinnassa.

Kari Nenonen
kaupunkineuvos,
Hoivatilat Oyj:n hallituksen jäsen