Vuokramalli ratkaisi turvakodin tilahaasteen Helsingissä
Pääkaupungin turvakoti ry tarvitsi korvaavat tilat yhdelle yksiköistään. Samalla haluttiin siirtyä turvakotikiinteistön omistajasta vuokralaiseksi. Matka uusiin tiloihin oli pitkä ja monimutkainen, mutta nyt Herttoniemessä palvelee uusissa, tarkoituksenmukaisissa tiloissa turvakoti Hertta.
Uusien turvakotitilojen tarve oli ollut yhdistyksessä ilmeinen jo pitkään. Turvakoti Haaga oli toiminut yhdistyksen omistamissa tiloissa vuosituhannen vaihteesta lähtien. 60-luvulla rakennettua kiinteistöä oli laajennettu ja remontoitu vuosien saatossa, mutta se oli yksinkertaisesti tullut tiensä päähän.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Karola Grönlund toteaa kiinteistön olleen monella tapaa haastava: toimittiin nelikerroksisessa hissittömässä talossa, asiakashuoneissa ei ollut omia saniteettitiloja ja niitä oli muutenkin liian vähän.
Lähtölaukaus uusien tilojen hankintaan tuli keväällä 2016. Tilojen omistaminen ei kuitenkaan ole yhdistyksen intresseissä, joten vuokratilamahdollisuutta alettiin selvittää Helsingin kaupungin kanssa. Kaupungin kiinteistöistä sopivia vuokratiloja ei kuitenkaan löytynyt. Yhdistys käynnisti kaupungin tukemana prosessin, jossa yhdistys etsii sekä toimijan, joka kiinnostuu tontista ja rakentaa yhdistykselle uudet tilat, että rakennuttajan ja omistajan, jolta yhdistys voi tilat käyttöönsä vuokrata.
Grönlund kertoo, että ratkaisuun päästiin lukuisien neuvottelujen jälkeen. JM Suomi rakensi kerrostalokohteen, jonka rakennuttajia olivat vuokra-asuntoyhtiö A-Kruunu ja Hoivatilat. Nyt Hoivatilat on turvakotitilojen omistaja ja yhdistyksen vuokranantaja. Vuokrasopimukseen sisältyy myös ylläpitopalveluita.
Grönlund iloitsee siitä, että toiminta pyörii uusissa tiloissa ilman kiinteistön omistajan huolia ja varsinkin vailla suurinta ongelmaa, ylläpitokustannuksia:
– Kestääkö katto, mitä hajoaa seuraavaksi, mistä rahat korjaamiseen… Jos on kokemusta omistamisen ”riemusta”, tietää sen olevan monessa suhteessa järkyttävää. Jouduimme pitkään tyytymään hätäkorjauksiin, eikä pitkäjänteiseen ja ennakoivaan kunnossapitoon ollut mahdollisuuksia. Se oli todella turhauttavaa.
Yhteistyöhön Hoivatilojen kanssa Grönlund on oikein tyytyväinen. Hän sanoo yhtiön edustajien olleen äärimmäisen asiakaspalvelualttiita ja huomioineen hankkeessa kaikki tilaajan tarpeet.
Ajanmukaiset, turvalliset tilat
Uudet tilat sijaitsevat asuinkerrostalon 2. ja 3. kerroksessa. Turvakotiin on erillinen sisäänkäynti ja porraskäytävä, talon muille asukkaille omansa. Asiakastilat kerroksissa ovat identtiset: 7 erikokoista huonetta omine saniteettitiloineen, yhteinen keittiö sekä oleskelu- ja leikkitiloja. Tilavat parvekkeet ja oma aidattu piha-alue mahdollistavat ulkoilmassa oleskelun turvallisesti. Reiluun tuhanteen neliöön mahtuu myös neuvottelu- ja varastotiloja, tilat yhdistyksen hallinnolle sekä taukotilat henkilöstölle – ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan.
Grönlund pohtii, että ihmisillä on toisinaan heidän toiminnastaan sellainen käsitys, että väkivallan tekijät hiipivät nurkissa häiriköimässä turvakotia. Hän haluaa tuoda esille, ettei arki ole sellaista, vaan ympäristö on itse asiassa erityisen turvallinen. Grönlund toivoo ihmisten ymmärtävän, että he tarjoavat palvelua tarpeeseen; maailmassa on lähisuhdeväkivaltaa, vaikka siitä ei haluttaisi puhua, ja sitä kohdanneet henkilöt tarvitsevat apua.
– Haluan kiittää mitä lämpimimmin kaikkia yhteistyökumppaneitamme siitä, että yhdistyksen tarve on kuultu ja ratkaisu mahdollistettu. Korostan kuitenkin, että kyse ei ole yksinomaan organisaation ongelman selvittämisestä, vaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ihmisten tilanteesta. Heillä on paikka, jonne mennä – he saavat apua.