Malminkartanon palvelukortteli rakentaa kaupunkia uudesta näkökulmasta
Maankäyttö kaupunkialueilla on kilpailtua. Varsinkin erityisryhmien ja ikääntyneiden palveluja kaavoitetaan etäälle asiointikeskittymistä, vaikka sijainti lähellä palveluja tukisi ihmisten omatoimista arkea ja lisäisi työpaikkoja hyvin saavutettavilla sijainneilla. Helsingin Malminkartanossa tilaa useiden väestöryhmien palveluille saatiin toteutettua Hoivatilojen palvelukorttelihankkeella.
Asuminen ja palvelut kuuluvat yhteen
Kaupunkien omat asumispoliittiset tavoitteet ja maanomistajan tuotto-odotukset vaikuttavat suuresti siihen, millaisia hankkeita vapautuville tonteille lähdetään suunnittelemaan. Kaavoituksessa ja maankäyttösopimuksissa korostuvat markkinaehtoinen asuminen ja sijoittajille sopivat pienet asuntotyypit, sillä varsinkin muuttovoittoisilla paikkakunnilla niille on kysyntää. Voimakas asuntotarjontaan keskittyvä täydennysrakentaminen aiheuttaa sen, että palvelutonttien tarjonta pienenee, ja ne palvelut, jotka eivät mahdu kerrostalon kivijalkaan, päätyvät kauemmas asumiskeskittymistä.
Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut yhteiskunnan segregaatio eli asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen ja sen vaikutukset yhteisöllisyyteen ja turvallisuuteen. Helsingin Malminkartanoon joulukuussa 2022 valmistunut Hoivatilojen rakennuttama palvelukortteli edustaa uutta kaupunkisuunnittelun ajattelua, joka jättää tilaa eri väestöryhmien palveluille, tukee eheää yhteiskuntarakennetta ja edistää yhteisöllisyyttä.
Malminkartanossa on tilaa erityisryhmille ja ikääntyneille
Palvelukorttelilla tarkoitetaan kiinteistökokonaisuutta, jossa voi sijaita niin yksityisiä, julkisia kuin kaupallisia palveluja eri ryhmille monitoimitalojen tapaan. Helsingin Malminkartanossa Kuntoutussäätiön huonokuntoiselta rakennukselta vapautunut tontti olisi ollut luonteva kohde markkinaehtoiseen asuntotuotantoon, mutta nyt Malminkartanossa toimii Norlandian ikäihmisten tehostetun ja kevyemmän palveluasumisen sekä Kehitysvammaisten palvelusäätiön palveluasuntojen lisäksi päiväkoti 50 lapselle sekä päivähoitola koirille. Sisällöillään ja monipuolisuudellaan Malminkartano on Suomen laaja-alaisin palvelukortteli.
– Helsingissä on kova tarve vammaisten palveluasumiselle. Me etsimme jo pidemmän aikaa sopivaa tonttia palveluyhtiömme Tukenan kanssa uuden asumisyksikön perustamiseksi, kertoo kiinteistöjohtaja ja varatoimitusjohtaja Aarne Rajalahti Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä.
– Malminkartanon tontin koko oli meille yksinään liian iso ja hanke olisi ollut yksin meille mahdoton. Kun rakennuttaja sai konsortioon mukaan useamman toimijan, vuokrahinta asettui kohtuulliseksi meille kaikille ja kaivatut palvelut saatiin toteutettua, Rajalahti sanoo.
Tukena Tähtiomenassa on esteettömät kodit 26 asukkaalle. Asunnot ovat reilun kokoisia yksiöitä, joihin kuuluu tupakeittiö ja kylpyhuone. Lisäksi talossa on viihtyisiä yhteistiloja asukkaiden yhdessäoloa varten sekä yhteiset sauna- ja pesulatilat.
Yhteinen kortteli ja sijainti tiiviissä yhdyskuntarakenteessa edistää myös toimijoiden yhteistyötä. Korttelissa on runsaasti yhteistiloja, sisäpihalla aistipuutarha sekä katutasossa deli-ravintola, jossa voivat asioida koko alueen asukkaat. Yhteisten päivittäiseen toimintaan liittyvien kohtaamisten lisäksi toimijat voivat löytää synergiaa kiinteistöhuollosta ja tukipalveluista.
Kaupunkisuunnittelun trendit: ympäristö, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
– Kiinteistökehittäjän roolissaan Hoivatilat panostaa kohteisiin, jotka tuovat hyötyä asiakkaille. Näistä sopiva sijainti on tietysti yksi merkittävimmistä, ihan jo siksi että esimerkiksi työvoimaa on helpompi saada, Hoivatilojen hankekehityspäällikkö Antti Heiskanen sanoo.
Useissa kunnissa palveluverkkoa on jouduttu talouden paineessa keskittämään. Kasvukeskusten voimakkaan muuttovoiton jatkumona palvelut eivät puolestaan monesti ehdi uusille alueille – kun ennen palvelut seurasivat asukkaita, nyt asuminen hakeutuu täydennysrakentamisena alueille, joilla on jo palveluja. Kaupungistuminen näkyy myös yhä voimakkaammin ikäihmisten asumisessa. Yhä useamman toive on yhteisöllinen asuminen, eli asuinyhteisö, jossa omaan asuntoon saa kevyitä hoiva- tai muita tukipalveluja, ja jossa on mahdollista toteuttaa aktiivista seniori-ikää muiden asukkaiden kanssa. Ikäihmisten parantunut toimintakyky mahdollistaa kaupungeissa myös palvelujen kuluttamisen ja virikkeiden hakemisen omien mieltymysten mukaan.
Useissa kaupungeissa on toteutettu erilaisia yhteisöllisen asumisen hankkeita. Yhteisöllisyyden lisäksi yksi 2000-luvun kaupunkisuunnittelun trendeistä on saavutettavuus ja ympäristöystävällinen liikkuminen, eli kestävien kulkutapojen suosiminen. Kun yhdyskuntarakennetta tiivistetään täydennysrakentamisella eli kaavoittamalla olemassa olevaan infraan, liikkumisen tarve palvelujen hakemiseksi vähenee, joukkoliikenneinfra palvelee useampia kohteita eikä erillisiä kalliita väylähankkeita tarvitse toteuttaa. Näin monitoimitalomainen palvelukortteli tukee myös kestävää yhdyskuntasuunnittelua.
Arvot puntarissa
Malminkartanon rakennuttajayhtiö Hoivatilat kutsuu palvelukortteleitaan arvoalueiksi. Arvoalueella ajatellaan toki kiinteistökehityshankkeen tuomaa taloudellista ja sosiaalista arvonnousua koko alueelle, mutta myös inhimillisten arvojen näkökulmasta.
– Aika usein mediasta saa lukea tapauksista, joissa asukkaat vastustavat “omalle takapihalle” rakentamista. Reaktio uutta kohtaan on luonnollinen, mutta kyllä kaupunki kuuluu kaikille. Palvelukortteli kääntää tuota ajattelua tuomalla mukanaan palveluja, joista on iloa myös muille kuin korttelin asukkaille, Heiskanen pohtii.
– Kyllä kaikenlaiset ihmiset kuuluvat yhteiskuntaan ja kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisarvoiseen elämään, toimeentuloon, omatoimiseen liikkumiseen ja palveluihin. Kun koti sijoittuu kaupunkirakenteeseen osaksi naapurustoa, myös meidän asukkaiden osallistuminen yhteisön tavalliseen arkeen on helpompaa, Rajalahti KVPS:ltä tähdentää.
Hyvinvointialueiden näkökulmasta yksityisen ja kolmannen sektorin toteuttamat palvelut ovat edelleen tärkeässä asemassa. Jatkossa hyvinvointialueiden palvelutarpeisiin liittyvästä maankäytöstä tulee sopia kuntien kaavoituksen kanssa yhä tiiviimmin.
– Osa kaupungeista onkin jo havainnut tämän ja lisännyt uusien asuinkorttelien kaavoihin vaatimuksia toteuttaa merkittäviä prosenttiosuuksia muuhunkin kuin tavanomaiseen asumiseen, jota voidaan esimerkiksi soveltaa yhteisölliseen tai yhteisölliseen palveluasumiseen, Heiskanen kiittelee. – Kuntien onkin hyvä muistaa, että korkealaatuista, monimuotoista ja viihtyisää kaupunkiympäristöä voidaan toteuttaa juuri palvelukiinteistöjä rakennuttamalla.
FAKTA
Malminkartanon palvelukorttelin toimijat ja palvelut
Kehitysvammaisten Palvelusäätiö / KVPS Tukena Oy:
Tukena Tähtiomena, kehitysvammaisten palveluasunnot, 26 asukasta.
Norlandia Care:
Norlandia Isopakari, ikäihmisten yhteisölliset kodit, 44 asuntoa sekä ympärivuorokautinen hoiva, ryhmäkoti 66 asukasta.
Norlandia, koirapäivähoitola.
Norlandia päiväkodit:
Norlandia Pikkupakari, 50 lapsen päiväkoti.
Rakennuttaja ja omistaja: Hoivatilat Oyj