Artikkelit | 25.4.2023

Palvelukortteli täydentää suositun Härmälänrannan

Tampereen Härmälänranta on kokenut merkittävän muodonmuutoksen teollisuusalueesta viihtyisäksi asuinalueeksi. Vain muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitsevalla alueella toimi aikoinaan Valtion lentokonetehdas. Tehtaan hallintorakennus saa nyt uuden elämän monimuotoisena ja yhteisöllisenä palvelukorttelina. Sen rakennutti ja omistaa Hoivatilat Oyj.

Rakennushistoriallisten tietojen lähde:
Pirkanmaan maakuntamuseo. Kantatehtaan ympäristön rakennusinventointi, 2012.

Laajamittaisen saneerauksen läpikäynyt näyttävä rakennus edustaa funktionalistista arkkitehtuuria. Laajennusten myötä mukana on myös jälleenrakennuskauden piirteitä. Jyhkeä, linnamainen muoto on aikoinaan toiminut omistajatahon luotettavuuden ja vaurauden symbolina. Lisäksi rakennus viestii vanhemmalle teollisuusrakentamiselle ominaisesti edustavuutta. Tuoreessa saneerauksessa rakennus sai julkisivultaan yhtenäisen laajennusosan.

Palvelukortteli sijaitsee alueen keskiössä Sisunaukiolla, vain kivenheiton päässä Pyhäjärven rannasta. Korttelin katutasossa tulee toimimaan kasvavan alueen lapsiperheitä palveleva päiväkoti, ja ylimpään kerrokseen viimeistellään yhteisöllisen asumisen koteja. Näiden välissä on tehostettua palveluasumista ikäihmisille tarjoava Hyvinvointikeskus Härmälänranta, jonka ensimmäiset asukkaat muuttivat uusiin koteihin tammikuussa. Rakennushistoriallisesti arvokas, suojeltu rakennus on saanut kauaskantoisen, alueen elinvoimaa ja arvoa lisäävän käyttötarkoituksen.

Tehtaan tarina

Rakennuksen korjausaste on yli 80 prosenttia. Parhaiten säilyneitä osia olivat porraskäytävät. Niissä pystyttiin säilyttämään pintamateriaaleja. Tehdasalueen historia huokuu funkkistalon muotojen lisäksi myös vanhoista valokuvista. Arkkitehtisuunnittelusta hankkeessa vastasi Neva Arkkitehdit.

Hoivatilat osti lentokonetehtaan hallintorakennuksen Härmälänrantaa voimakkaasti kehittäneeltä Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Vuosien 1936–1961 aikana rakennetun kiinteistön ja naapurissa sijainneen, mutta huonon kunnon vuoksi puretun tehdasrakennuksen seinien suojissa on vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon.

Valtion lentokonetehdas toimi aluksi Helsingissä, mutta se oli sotilasstrategisesti huono sijainti. Useat kunnat havittelivat uutta tehdasta, ja kovassa kisassa voiton vei Tampere. Lentokonetehtaan tulo alueelle 1930-luvun lamavuosien keskellä oli merkittävä sykäys työttömyyden koettelemalle seudulle. Tehtaalla valmistettiin koulukoneita ja hävittäjiä, ja siellä oli Suomen ensimmäinen tuulitunneli. Myös mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä. Tehtaan suurimpiin innovaatioihin sanotaan kuuluvan Neuvostoliiton sotakorvauksiin liittynyt lukki – raskaiden kappaleiden nostoon ja siirtoon tarkoitettu ajoneuvo, joka otettiin tuotantoon pelkän valokuvan perusteella. Sotakorvausteollisuus muutti tehtaan profiilia, ja tehtäväksi tuli valmistaa monenlaisia laitteita, kuten kiskokalustoa vetureista lättähattuihin. Myöhemmin lentokonetehtaan eli Valmetin työ jakautui moneksi tehtaaksi, kuten Sisu-Diesel ja Metso Automation.

Nyt palvelukorttelikortteliksi saneerattu hallintorakennus on viime vuosina ollut alueella toimivien yritysten käytössä, esimerkiksi lounasravintolana ja työmaatoimistona. Tyhjillään se ei ole ollut missään vaiheessa.

Uusi, arvokas luku

Rakennukselle tehtiin todella laaja peruskorjaus: korjausaste on yli 80 prosenttia: perustukset, runko, ulkoseinä ja yläpohjan kantava rakenne säilytettiin, kaikki muu on vaihdettu. Rakennuttajapäällikkönä hankkeessa toimi Hoivatilojen Pertti Nupponen.

– Tampereen rakennusvalvonta totesi kohteen olevan erittäin vaativa, joten pääsuunnittelijalta edellytettiin kokemusta vastaavista kohteista. Säilytettävät rakenteet aiheuttivat suunnitteluratkaisuun kompromisseja, joita uudisrakennukseen ei tulisi. Erityisellä huolella tutkittiin myös, mitä vanhat rakenteet pitävät sisällään, sanoo Nupponen.

Nupponen lisää, että energiataloudellisuutta puntaroidessa selvää on, ettei saneerauskohteiden vanhojen rakenteiden kanssa päästä aivan ihanneratkaisuihin. Ammatillisessa mielessä hän kuvailee kohdetta työlääksi, mutta erittäin mielenkiintoiseksi.

– Todella hieno ja inspiroiva hanke. Olemme kehittäneet käyttötarkoituksen talolle, joka ei enää palvellut oikein ketään, mutta pitää kuitenkin säilyttää. Samalla parannamme kyseistä asuinympäristöä.


Lue lisää:

Edellinen Seuraava